Kysely

Syksyn 2020 tuutoripalautteen raportti

kirjoittaja

Turun yliopiston pohjoismaisten kielten ensimmäisen vuoden opiskelijoille luotiin kysely liittyen tuutoritoimintaan, joka toteutui suurimmaksi osaksi syksyllä 2020. Tuutorit itse loivat kyselyn, joka tehtiin netissä. Kyselyn tarkoituksena oli tiedustella anonyymisti tuutoroinnin onnistumisesta, jotta toimintaa voidaan mahdollisesti kehittää jatkossa. Kysely muodostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Syksyllä 2020 kyselyyn vastasi seitsemän ensimmäisen vuoden opiskelijaa.

Monivalintakysymyksistä kaikki olivat pakollisia. 100% vastanneista koki tuutoroinnin tärkeäksi. Noin 70% vastanneista koki saavansa tarpeeksi tietoa opiskeluista ja muista yliopiston asioista. 100% vastanneista oli sitä mieltä, että ensimmäisten viikkojen tapahtumien määrä oli sopiva. 100% vastanneista piti tuutoreita helposti lähestyttävinä. 100% vastanneista koki saavansa tarpeeksi ohjeistusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Kaikki avoimet kysymykset eivät olleet pakollisia. Kysymykseen siitä, miksi tuutorointi koettiin tärkeäksi saatiin neljä vastausta. Tuutorointi koettiin tärkeäksi, sillä sen kautta muihin ihmisiin tutustuminen oli helpompaa ja tuutoreilta sai paljon tietoa opintojen aloittamiseen. Kysyttäessä opiskelijoilta, mistä he olisivat halunneet lisää tietoa saatiin viisi vastausta. Tietoa koettiin saavan riittävästi, vaikkakin kurssien suorittamisesta olisi toivottu hieman tarkempaa tietoa.

Kysymykseen siitä, millaisia tapahtumia olisi ensimmäisille viikoille toivottu saatiin kaksi vastausta. Jo olemassa olleista tapahtumista pidettiin. Illanistujaisia toivottiin enemmän, mutta myös ymmärrystä osoitettiin tuutoreille, sillä tapahtumien järjestäminen oli haastavampaa syksyllä 2020 koronapandemian vuoksi.

Kysymykset tuutoreiden onnistumisista ja parannusehdotuksista olivat pakollisia. Tärkeimmiksi asioiksi tuutoroinnissa koettiin kurssi-ilmoittautumisten tekeminen yhdessä ja ylipäänsä yliopisto-opintojen aloittamiseen auttaminen. Tuutorit onnistuivat uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja loivat hyvän ja kannustavan ilmapiirin. Henkilökohtaisempaa neuvontaa olisi toivottu enemmän. Parannusta kaivattiin myös siihen, että juomiskulttuurista puhuttaisiin vähemmän.

Kyselyn loppuun sai vapaasti lähettää terveisiä ja antaa palautetta. Tähän saatiin neljä vastausta. Vastausten mukaan tuutorointi teki opiskelujen aloittamisesta helpompaa ja tuutoreille osoitettiin kiitollisuutta.

Tiivistettynä voidaan todeta, että tuutorointi on tärkeää uusien opiskelijoiden ryhmäytymisessä ja opiskelujen aloittamisessa. Tuutorit olivat hyvin onnistuneet tapahtumien järjestämisessä poikkeusolosuhteista huolimatta. Jatkossa tulisi huomioida enemmän myös yksilöitä ryhmän sisällä. Juomiskulttuurin korostamista tulisi myös vähentää jatkossa.

Henni Töykkälä
Skandica ry:n viestintävastaava ja syksyn 2020 tuutori 29.10.2020

Raportti Skandica ry:n sosiaalipoliittisen kyselyn 2020 tuloksista

kirjoittaja

Hyvä opiskelija,

Turun yliopiston pohjoismaisten kielten opiskelijoiden ainejärjestö Skandica ry toteutti
keväällä 2020 jäsenistölleen sosiaalipoliittisen kyselyn. Perinteisesti kysely on järjestetty
joka toinen vuosi, vuorovuosina koulutuspoliittisen kyselyn kanssa. Sosiaalipoliittisella
kyselyllä halutaan kartoittaa pohjoismaisten kielten opiskelijoiden näkemyksiä ja
kokemuksia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Lisäksi tarkoitus on
kerätä tietoa siitä, miten järjestö suoriutuu sosiaali- ja koulutuspoliittisessa toiminnassa
jäsenistön mielestä. Erityistä huomiota tällä kertaa kiinnitettiin kevään 2020 poikkeustilaan,
joka sai aikaan suuria muutoksia opiskelijan arkeen. Vastauksia kerättiin aikavälillä 20.4.-
4.5. ja siihen vastasi 22 opiskelijaa.
Ensimmäinen osio koski opintojen etenemistä. Kokemuksissa opintopistevaatimusten
stressaavuudesta oli hajontaa, mutta yleisesti ne nähtiin melko stressaavina. Suurin osa koki
olevansa melko tyytyväinen opintomenestykseensä. Kuitenkin vain kolmannes arvioi
valmistuvansa tavoiteajassa. Suurimmaksi syyksi tälle koettiin se, että eri oppiaineiden
kurssit menevät päällekkäin. Muita yleisimpiä syitä olivat työt opintojen ohella,
henkilökohtaiset ongelmat sekä vaikeus päästä joistakin kursseista läpi. Vallitseva
poikkeustila ei vastausten perusteella ole vaikuttanut opintojen etenemiseen merkittävästi.
Seuraava osio käsitteli opiskelijan toimeentuloa. Lähes 60 prosenttia kertoi olevansa
tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa. Yleinen mielipide kuitenkin on, että opintotuki ei
mahdollista täysipäiväistä opiskelua kovin hyvin. Kysyimme myös näkemyksistä
viimeisimpiin opintotukimuutoksiin. Vastausten perusteella kaikki eivät olleet tietoisia, mitä
näillä muutoksilla tarkoitetaan, eivätkä näin ollen pystyneet arvioimaan, millaisia
vaikutuksia muutoksilla on ollut elämään. Toisaalta muutosten nähtiin kuitenkin aiheuttavan
lisää stressiä, toisaalta taas esimerkiksi opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin
kiiteltiin: joissakin tilanteissa yleinen asumistuki voi vähentää tarvetta tehdä töitä opintojen
ohella. Vain alle viidesosa vastaajista tietää, miten opintolainaa haetaan. Suurin osa kokee
velkaantumisen ahdistavaksi tai melko ahdistavaksi.

Seuraava osio kyselyssä liittyi hyvinvointiin. Ilahduttavan suuri osa arvioi vointinsa melko
hyväksi. Puolet vastasi kokevansa yksinäisyyttä usein tai ajoittain. 15 vastaajalla ei ole ollut
kuitenkaan koskaan ongelmia saada kavereita. Kaikilla vastanneilla on kyselyn mukaan
halutessaan joku, jolle puhua. Kysyimme myös syrjinnästä, ja vastaajien joukossa oli
valitettavasti muutama kiusaamista tai syrjintää joskus tai toisinaan korkeakouluopintojensa
aikana kokenut opiskelija.
Kaikki vastasivat kokevansa stressiä usein tai välillä. Suurimmiksi ahdistuksen ja
stressin aiheuttajiksi koettiin valmistuminen, opinnäytetyö (kandi tai gradu), toimeentulo ja
työllistyminen. Myös sosiaaliset suhteet nähtiin jokseenkin stressaavina. Toisaalta
sosiaaliset tilanteet koettiin verrattain positiivisiksi: noin 60 prosenttia antoi vastaukseksi
arvosanan 4 asteikolla 1-5. Kysyimme avoimena kysymyksenä, millä tavoin ahdistus ja
stressi ovat ilmenneet ja vastauksissa mainittiin muun muassa väsymys, ärtymys,
uniongelmat, keskittymiskyvyn puute, erilaiset kiputilat ja mielialaongelmat.
Ainoastaan yksi vastaajista koki olevansa täysin tyytyväinen ajankäyttöönsä, ja
vastauksissa näkyi paljon hajontaa. Tilanne yöunien suhteen näyttää parantuneen kahden
vuoden takaisesta, sillä keskimääräinen unen määrä vastaajien keskuudessa oli lähempänä
kahdeksaa tuntia yössä. Myös liikuntaan liittyvien kysymysten vastaukset vaihtelivat: toiset
kokivat harrastavansa liikuntaa riittävästi, toiset taas eivät. Suurin syy vähäiselle liikunnalle
oli motivaation puute, mutta myös ajanpuute nähtiin toisena merkittävänä syynä
liikkumattomuuteen. Myös seuran puute, terveydelliset syyt ja koronavirus mainittiin.
Kysyimme myös osana terveysosiota, kokeeko jäsenistö opiskelijatapahtumien
painostavan alkoholin käyttöön. Tässäkin kohtaa vastauksia oli laidasta laitaan, mutta suurin
osa oli antanut vastaukseksi arvosanan 3 asteikolla 1-5. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä,
että Skandica tarjoaa riittävästi alkoholittomia tapahtumia. Lisäksi kysyimme, onko
jäsenistö tietoinen tulevista YTHS-uudistuksista. Yli 60 prosenttia vastasi tähän kielteisesti.
Tämä voi selittyä osittain sillä, ettei kysymystä ollut tarkennettu mitenkään.
Lakiuudistuksen myötä YTHS laajenee ensi vuonna palvelemaan kaikkia
korkeakouluopiskelijoita, mikä tuo muutoksia palveluihin sekä terveydenhuolto- ja
käyntimaksuihin. Lähes kaikki, 19 vastaajaa, tiesivät kuitenkin, missä asioissa YTHS:ään
voi olla yhteydessä. Lähes yhtä moni, 18 vastaajaa, kertoi tietävänsä, missä asioissa
henkilökuntaan ja opettajatuutoriin voi olla yhteydessä. Melkein yhtä hyvin tiedettiin,
milloin tiedekunnan opintoneuvojan tai opintopsykologin puoleen voi kääntyä. Ainoastaan
Nyyti ry näyttäytyi jäsenistöllemme melko vieraana tahona.

Tänä vuonna loimme kyselyyn erillisen osion kartoittamaan kokemuksia kevään
poikkeustilanteesta. Vain 36,4 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa ergonomian
huomioon etäopiskelussa. Poikkeusjärjestelyt ovat aiheuttaneet yleisesti yksinäisyyttä,
huolta tulevasta, aikaansaamattomuutta, tylsistymistä ja turhautumista sekä motivaation
laskua. Lisäksi tilanne on omalta osaltaan lisännyt opiskelijoiden stressiä ja ahdistusta.
Suurin osa on nähnyt tilanteessa kuitenkin myös jotakin positiivistakin: monet kokivat, että
kevään aikana on ollut enemmän aikaa itselle sekä vaikkapa liikuntaan ja lepoon. Jotkut
myös kertoivat, että kevään aikana on ollut helpompi keskittyä opiskeluun, ja moni näkikin
etäopiskelussa paljon hyvää. Etäyhteyksin on pidetty yllä kontakteja myös ystäviin, vaikka
fyysisiltä kontakteilta on jouduttu välttymään.
Kyselyn viimeisessä osiossa kysyimme järjestömme sosiaali- ja koulutuspoliittisesta
toiminnasta. Vain hieman yli puolet vastaajista kertoi tietävänsä, keitä Skandican
sosiaalipoliittinen vastaava eli sopo ja koulutuspoliittinen vastaava eli kopo ovat. 40
prosenttia vastaajista vastasi tietävänsä hyvin, missä asioissa sopoon ja kopoon voi olla
yhteydessä. Valtaosa oli melko samaa mieltä siitä, että Skandican sopoa ja kopoa on helppo
tarvittaessa lähestyä. Emme valitettavasti saaneet paljon vastauksia avoimeen kysymykseen
siitä, miten yhteydenotto voisi olla helpompaa. Muutama vastaus kuitenkin tuli, esimerkiksi
somekanavien hyödyntämistä paremmin sopo- ja kopoviestinnässä ehdotettiin. Laitamme
nämä ehdotukset korvan taakse ensi lukuvuotta ajatellen.
Syksyn ensimmäinen periodi tulee näillä näkymin tapahtumaan vanhojen
opiskelijoiden osalta vielä etänä, mutta haluamme silti olla jäsenistön tavoitettavissa niin
hyvin kuin mahdollista. Tavoitteenamme onkin syksyllä olla paremmin saavutettavissa
esimerkiksi etäpäivystysten/träffetidien muodossa. Nauttikaamme kesästä kuitenkin ennen
sitä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Pysykää terveinä!

Oona Mikkonen
Skandica ry:n sosiaalipoliittinen vastaava 11.6.2020

Syksyn 2019 tuutoripalautteen raportti

kirjoittaja

Turun yliopiston pohjoismaisten kielten syksyn 2019 tuutoritoiminnasta kerättiin palautetta online-kyselyn avulla. Kyselyn ovat laatineet syksyn 2019 tuutorit. Kysely toteutettiin, jotta tuutoritoimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä kahdeksan syksyllä 2019 aloittanutta pohjoismaisten kielten oppiaineen opiskelijaa.

Kaikki monivalintakysymykset olivat pakollisia kysymyksiä. 100 % vastanneista koki tuutoroinnin tärkeäksi. Vastanneista 100 % mielestä opiskelujen aloittaminen oli helpompaa tuutoroinnin avulla. Vastanneista 100 % sai riittävästi oleellista tietoa opintojen aloittamisesta ja yliopistossa opiskelusta. Vastanneista 100 % mielestä ensimmäisten viikkojen tapahtumien määrä oli sopiva. Vastanneista 100 % mielestä tuutorit olivat helposti lähestyttäviä.

Kaikki avoimet kysymykset eivät olleet pakollisia. Kysymykseen siitä, miksi tuutorointi koettiin tärkeäksi, saatiin viisi vastausta. Vastausten mukaan tuutoroinnilla oli vaikutusta ryhmäytymiselle. Tuutorointi sai olon tervetulleeksi ja madalsi kynnystä aloittaa opiskelu. Tuutoroinnin avulla saatiin uutta tietoa, vastauksia kysymyksiin, vinkkejä opiskeluun ja vapaa-aikaan sekä opittiin tuntemaan yliopiston tiloja.

Kysymykseen siitä, millaisia tapahtumia vastaajat olisivat toivoneet enemmän tai vähemmän ensimmäisille viikoille, saatiin yksi vastaus. Vastauksen mukaan jotkin esittelyluennot olivat sisällöltään samanlaisia.

Kysymys siitä, mikä oli vastaajalle tärkeintä, mitä tämä oppi tuutoroinnista, oli pakollinen. Vastausten mukaan tärkeintä oli oppia millaista on olla yliopistossa ja millaista yliopisto- ja opiskelijaelämä on. Tärkeintä oli saada vastauksia kysymyksiin. Tärkeintä oli oppia tuntemaan ihmisiä, yliopiston tilat ja alueet sekä oppia käyttämään yliopiston viestintävälineitä, palveluja ja etsimään tarvittavaa tietoa. Tärkeäksi koettiin havaita kaikkien aineen opiskelijoiden keskinäinen yhteishenki.

Kysymys siitä, miten tuutorit onnistuivat ja missä olisi ollut parannettavaa, oli pakollinen. Vastausten mukaan tuutorit onnistuivat hyvin työssään ja loivat turvallisen ilmapiirin, jonka ansiosta opintojen aloittaminen oli helpompaa. Tuutorit antoivat vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ja jos vastausta ei tiedetty, asia selvitettiin. Tuutoriryhmän koko oli sopiva, ja neljä tuutoria oli sopiva määrä pohjoismaisten kielten uusille opiskelijoille. Ensimmäisten viikkojen ohjelma miellytti uusia opiskelijoita. Tuutorien lähettämä esittelykirje miellytti uusia opiskelijoita. Yhden vastauksen mukaan ihmetystä aiheutti se, että osaa tuutoreista ei näkynyt parin ensimmäisen päivän jälkeen.

Vapaaseen palautteeseen saatiin viisi vastausta. Palautteessa kiitetään tuutoreita hyvästä työstä. Vastausten mukaan oli mahtavaa viettää aikaa uusien opiskelukavereiden kanssa, ja alku oli helpompi tuutoroinnin myötä. Tervetuliaiskirje ilahdutti uusia opiskelijoita ja helpotti opintojen aloitusta.

Tiivistettynä kyselyn vastausten perusteella voi todeta, että tuutorointi on tärkeää uusille opiskelijoille. Opiskelun ja opiskelijaelämän aloittaminen on helpompaa tuutoroinnin avulla. Esittelykirje on tärkeä ja ilahduttava. Orientaatioviikon ja tuutorien antama tieto on tarpeellista.

Veera Puustelli
Puheenjohtaja

Kooste Skandican koulutuspoliittisesta kyselystä (2019)

kirjoittaja

Vuodn 2019 Skandican koulutuspoliittiseen kyselyyn vastasi 17 vastaajaa.

Alla kokonaisuuskohtainen kooste kyselyn vastauksista.

Opinnot

  • Kyselyyn vastasi opiskelijoita usealta vuosikurssilta.
    • 2011: 1
    • 2014: 1
    • 2015: 3
    • 2016: 5
    • 2017: 4
    • 2018: 3
  • 15/17 vastanneesta tähtää humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon. 2/17 vastanneesta tähtää filosofian maisterin tutkintoon.
  • Vain 4/17 vastanneesta kokee pystyvänsä valmistuvansa tavoiteajassa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 13/17 vastanneesta kokee, ettei pysty valmistumaan tavoiteajassa.
    • Eri oppiaineiden kurssien päällekkäisyys sekä henkilökohtaiset syyt hidastavat eniten vastaajien opintojen etenemistä.
  • 14/17 vastanneen mukaan opintojen rakenteelliset muutokset eivät ole vaikuttaneet opintoihin.
  • 10/17 vastanneesta kokee, ettei ole saanut opintojen rakenteellisista muutoksista riittävästi tietoa.
    • Muutosten vaikutukset omiin opintoihin saattaa siis olla tiedostamattomia.

Oppiaine

  • Pohjoismaiset kielet olivat ensimmäinen hakukohde 12/17 vastanneelle.
  • 16/17 vastanneesta on tyytyväinen pääainevalintaansa.
  • 11/17 vastanneesta kokee, että pohjoismaisten kielten opinnot ovat vastanneet odotuksia.
    • Vastaajat ovat kokeneet myös pettymyksiä, mm. muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien vähyys opinnoissa on yllättänyt. Myös opintokokonaisuuksien toteutustavat ja teoreettisuuden vähyys ovat yllättäneet. Opintoihin kaivattaisiin lisää käytännönläheisyyttä.
    • Myös positiivisia yllätyksiä on: ”Opinnot ovat positiivisesti ylittäneet odotukseni. Opiskelemme paljon laajemmin kuin odotin.”
  • Suhde oppiaineen henkilökuntaan koetaan yleisesti ottaen hyväksi.
  • Kommunikointi oppiaineen henkilökunnan kanssa jakaa mielipiteitä laajemmin kuin suhde henkilökuntaan. Kommunikointi koetaan kuitenkin yleisesti ottaen (9/17) helpoksi.
  • Vastaajat tietävät yleisesti ottaen keneltä saavat apua erilaisissa opintoihin tai yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
  • Kurssiarviointi koetaan olevan oikeudenmukaista (100%).
  • Kurssien työmäärän koetaan yleisesti ottaen vastaavan opintopisteitä ja arviointimenetelmää (70,6%).
    • Opintopisteiden suhteen työmäärään nähden mainitaan vaihtelevan kurssikohtaisesti. Kieliaineiden pakollisten aloituskurssien sanotaan vaativan paljon enemmän työtä suhteessa kursseista saataviin opintopisteisiin.

Sivuaine

  • 13/17 vastanneesta on sivuaine.
  • 14/17 vastanneen mukaan sivuaine/-aineet tukevat urasuunnitelmia/-toiveita.
  • 100% vastanneista tietää, mitä sivuaineita voi valita ja mitä sivuaineen saaminen vaatii.
  • 12/17 vastanneesta tiesi hakiessaan/päästessään yliopistoon, että sivuaine/-aineet ovat pakollisia.
  • Sivuaineista on saatu tietoa mm. tuutoreilta (opiskelija- ja opettajatuutoreilta) ja yliopiston nettisivuilta. Tietoa sivuaineista on saatu myös mm. Skandican sivuaineillasta.

Tila-asiat, oppiaineen muutto

  • 13/17 vastanneesta kokee, että muuttuvista tila-asioista on saatu riittävästi tietoa.
  • Vain 3/17 vastanneesta kokee, että oppiaineen muutto on vaikuttanut opintoihin.
  • Vain 3/17 vastanneesta on osallistunut Arcanumin suunnittelua koskeviin työpajohin.

Opintotuki

  • 11/17 vastanneesta kokee opintotuen olevan riittävä.
  • 12/17 vastanneesta tietää tutkintokohtaisista opintotukikuukausien määristä.
  • Opintotukiuudistukset ovat vaikuttaneet vain 4/17 vastanneen opintoihin.

Skandican koulutus- ja sosiaalipoliittinen toiminta

  • Vain 1/17 vastanneesta ei tiedä, kuka Skandican koulutuspoliittinen vastaava on.
  • Kyselyyn vastanneet tietävät yleisesti ottaen, missä asioissa kopoon voi olla yhteydessä.
  • Vain 2/17 vastanneesta ei tiedä, kuka Skandican sosiaalipoliittinen vastaava on.
  • Kyselyyn vastanneet tietävät yleisesti ottaen, missä asioissa sopoon voi olla yhteydessä.

Risuja ja ruusuja

  • Risuja: –
  • Ruusuja: Tapahtumien paljoudesta ja monipuolisuudesta saatiin kiitosta.
  • 17/17 vastanneesta osallistui kyselyn vastanneiden kesken arvottavan lahjakortin arvontaan.

 

Koulutuspoliittisin terveisin,

Henrik Hurme

Koulutuspoliittinen vastaava

Kooste Skandica ry:n palautekyselystä 2018

kirjoittaja

Skandica ry:n palautekysely järjestettiin kolmannen kerran marras-joulukuussa 2018. Kysely oli auki viikon ajan 26.11.-3.12.2018 ja siihen vastasi yhteensä 22 jäsentä (6kpl/2018, 6kpl/2017, 4kpl/2016, 3kpl/2015, 2kpl/2014 ja 1kpl/2011 aloittaneita opiskelijoita). Kyselyllä haluttiin kartoittaa, mitä mieltä pohjoismaisten kielten opiskelijat ovat Skandica ry:n toiminnasta sekä sen vastaavuudesta jäsenistön tarpeisiin kuluneen vuoden ajalta. Missä ainejärjestömme onnistui ja missä olisi ollut parantamisen varaa? Vastausten perusteella kehitämme Skandican toimintaa sekä laadimme seuraavalle vuodelle parhaan mahdollinen tapahtumakalenterin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja opiskelijanumeronsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi kappaletta 10€ arvoisia S-ryhmän lahjakortteja.

40,9% vastanneista antoi Skandica ry:n toiminnalle yleisarvosanaksi neljä, asteikolla yhdestä viiteen. Iloisena yllätyksenä 59,1% antoi arvosanaksi täydet viisi! Kukaan ei pitänyt järjestöämme kaukaisena tai sisäänpäin kääntyneenä. 63,6 prosenttia arvioi järjestöämme helposti lähestyttäväksi ja 22,7 prosenttia melko helposti lähestyttäväksi. 59,1% jäsenistä osallistuu Skandican toimintaan usein, loput 40,9% toisinaan. Kyselyyn vastanneet kokevat Skandican järjestävän tarpeeksi tapahtumia ja samalla myös tarpeeksi erilaisia ja mielenkiintoisia tapahtumia. Yleisimmät syyt miksi tapahtumiin osallistutaan olivat skandiseura, vaihtelu opiskeluun/työntekoon, alkoholi sekä ruoka. Kolme yleisintä syytä miksi jäsenet eivät osallistu tapahtumiin olivat ajan puute, opiskelu/työt ja huono ajankohta. Myös jaksaminen sai reilusti ääniä (54,5%).

Eniten ainejärjestömme toiminnasta kiinnostivat alkoholilliset tapahtumat, kulttuuri, opintomatkat, rento yhdessäolo ja alkoholittomat tapahtumat. Viime vuonna Skandican toiminnasta kiinnostivat eniten rento yhdessäolo, alkoholilliset tapahtumat sekä ruoka, joten kiinnostusta löytyy ensi kaudelle myös tähän vuoteen verrattuna erilaisille tapahtumille.

Viimeisille sijoille pääsivät urheilu sekä opiskelua edistävät tapahtumat. Enemmän toivottiin rentoa yhdessäoloa sekä opintomatkoja/ekskursioita. 50% vastanneista on valmiita käyttämään Skandican järjestämiin maksullisiin tapahtumiin 5-10e, 27,3% puolestaan 10-15e. Yhteisiä tapahtumia haluttiin ylivoimaisesti eniten järjestettävän Anglica ry:n kanssa sekä Åbo Akademin ainejärjestöjen kanssa. Myös muutkin kieliaineidein ainejärjestöt ja matemaattisluonnontieteelliset ainejärjestöt mainittiin usein. Uudistus- ja muutosehdotuksissa mainittiin muun muassa opintomatkat, tilaongelmat sekä rennot hengailutapahtumat.

86,4 % vastanneista on sitä mieltä, että träffetid järjestetään sopivin väliajoin, 13,6 % :n mielestä träffetid järjestetään liian usein. Sopivimmat päivät träffetidille olisivat vastaajien mielestä keskiviikko tai tiistai ja suurin osa pitää Kaffilaa sopivana paikkana träffetidin järjestämiseen. Positiivista oli se, että 95,5% vastanneista seuraa Skandican tiedotusta sekä 90,9% tietää miten ottaa yhteyttä hallitukseen. Skandican Whatsapp-ryhmä, Facebook ja Instagram olivat kolme suosituinta tiedotuskanavaa.

Loppusanojen avoimessa kommenttikentässä hallitus sai paljon positiivista palautetta tehdystä työstä ainejärjestömme eteen. Saimme myös parannusehdotuksen houkutella tapahtumiin enemmän pidemmälle ehtineitä skandeja. Enimmäkseen palaute oli positiivista ja kannustavaa, mikä ilahdutti hallitusta suuresti.

Kysely sai kokonaisuudessaan positiivisen vastaanoton ja paljon jäsenistön vastauksia. Skandica ry:n hallitus kiittää suuresti kaikkia palautekyselyyn vastanneita!

Hallitushaastattelu

kirjoittaja

Skandica ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa 27.11.2017 (klo 19-) valitaan tulevalle kaudelle 2018 uusi hallitus. Maanantaina 13.11. järjestimme hallituskähminnän, jossa vanhat toimijat vastailivat hallitushommista kiinnostuneiden kysymyksiin. Mikäli kähmintä jäi välistä, täältä löydät blogikirjoituksen, jossa istuva hallitus kertoo tehtävistään. Otathan yhteyttä hallitukseen joko sähköpostitse skandica-hallitus@lists.utu.fi tai kasvotusten, mikäli olet kiinnostunut hallitushommista 🙂

Alla pieni hallitushaastattelu, jossa sekä nykyiset että vanhat toimijat vastailevat kysymyksiin. Oikein ihanaa keskiviikkoa kaikille, nähdään syyskokouksessa!

Mieleenpainuvin muisto hallitusajoilta?

Mieleenpainuvin muisto on ehkä hallituksen ”viimeinen ehtoollinen” joulukuussa 2015 kun syötiin yhdessä hyvää ruokaa ja kiiteltiin toisiamme onnistuneesta hallituskaudesta. Liikutuksen kyyneleiltä ei meinannut tulla loppua ❤

– Laura Koskinen; kaudet 2014 (tiedottaja) ja 2015 (tapahtumavastaava)

Mikä sai lähtemään mukaan hallitustoimintaan?

Kuulin hallitustoiminnasta ensimmäisenä tuutoreiltamme, jotka olivat itse kaikki hallituksessa. He kertoivat tapahtumistaan ja saivat hallitustoiminnan kuulostamaan kiinnostavalta. Kävin muutamassa kokouksessa mukana ja sihteerin tehtävä vaikutti sopivalta minulle. Hallituksen yhteishenki näytti hyvältä ja halusin myös päästä tutustumaan muihin vanhempiin opiskelijoihin, sekä näkemään lähemmin, miten asiat yliopistomaailmassa toimivat. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta minkäänlaisesta järjestötoiminnasta, mutta sitä ei onneksi vaadittukaan, sillä edeltävät hallituslaiset perehdyttivät meidät uudet hyvin tehtäviimme.

– Suvi Nuttunen; kausi 2017 (sihteeri, ekskursio- ja kansainvälisyysvastaava)

Mitä jäi käteen?

Hallitustoiminnasta opin paljon erilaisia taitoja, joista on hyötyä työelämässä, kuten organisointi-, tiimityöskentely- ja johtamistaitoja. Pääsin myös tutustumaan oppiaineen henkilökuntaan ja toimintaan, nuorempiin opiskelijoihin sekä upeisiin hallitustovereihini. Lisäksi pääsin verkostoitumaan eri alojen opiskelijoiden kanssa tapahtumien järjestämisen lomassa. Tiivistettynä käteen jäi paljon uusia taitoja ja niissä kehittymistä, uusia ihmisiä sekä ymmärrystä oppiaineen toiminnasta 🙂

– Piia Aidantausta; kaudet 2012 (hallituksen varajäsen), 2013 (yhteistila- ja myyjäisvastaava, ympäristövastaava ja tapahtumavastaava), 2014 (varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava), kevät 2015 (varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava) & syksy 2015 (puheenjohtaja)

Jännittikö lähteä mukaan?

Ehkä aluksi jännitti hieman, koska mut hallitukseen houkutellut tuutorini ehdotti mua seurajaakseen taloudenhoitajaksi. Jonkun verran kauhistutti ajatus siitä, että olisin vastuussa kaikista meidän rahoista sekä kirjanpidosta. Muuten hallitustoimintaan ryhtyminen ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan, koska meitä liittyi monta pilttiä samaan aikaan ja muutkin hallituksen jäsenet olivat ekan syksyn aikana ehtineet tulla tutuiksi. Myös taloudenhoitajan pesti lähti alkujännityksen jälkeen sujumaan oikein hyvin 🙂

– Emmi Henttonen; kaudet 2012 (taloudenhoitaja) ja 2013 (taloudenhoitaja sekä tutorvastaava)

Mikä oli parasta hallitustoiminnassa?

Hallitustoiminta antaa paljon: se tuo paljon uusia kokemuksia, rohkeutta, taitoja ja ystäviä. Hallitustoiminnassa ei tarvitse kaikkea osata jo valmiiksi, vaan tehtäviin perehdytetään ja taidot karttuvat huomaamatta tekemisen lomassa. Oppimani taidot ovat varmasti hyödyksi tulevaisuudessakin! Parasta omassa pestissäni ovat olleet huikea hallitustiimi, onnistuneet tapahtumat, rakentavat kehitysideat, ainejärjestöjen välinen yhteistyö (myös poikkitieteellisesti) ja uusiin ihmisiin tutustuminen! Suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan hallitustoimintaan, jos vähänkään kiinnostaa! 🙂

– Mia Peltoniemi; kaudet 2016 (tapahtumavastaava) ja 2017 (tapahtuma-, humanitas- ja tuutorvastaava)

Riittikö aika kaikelle?

Välillä riitti ja välillä ei. Kun lähdin mukaan hallitukseen, opiskelin toista vuotta pohjoismaisia kieliä ja sivuaineita oli kolme, eli pakollisia luentoja ja tehtäviä oli paljon. Hallituksessa en kuitenkaan koskaan joutunut olemaan yksin, vaan vastuu jaettiin koko hallituksen kesken. Eli jos tuntui siltä, että aika ei riitä kaikkeen, apua sai muilta hallituskavereilta. Ja vaikka tehtävää oli välillä paljon, hallitusaikana tuli kuitenkin käytyä ainejärjestön tapahtumissa enemmän kuin muina opiskeluvuosina, koska niitä oli usein itse myös järkkäämässä 😊

– Satu Kytölä; kaudet 2014 ja 2015 (sihteeri)

Mikä saa jatkamaan kaudesta toiseen?

Vaikka hallitustoiminta on aikaavievää, siitä on tullu mulle sydämen asia ja yhtäkkiä en osais ees kuvitella millasta opiskeluarki olis jos en olis mukana. Se on tosi kivaa yhdessä tekemistä, siinä pääsee toteuttamaan omia ideoita ja vaikuttamaan asioihin. Lisäksi se opettaa tärkeitä taitoja ja oon oppinut ajattelemaan toisin: tästä saa aivan toisenlaisen näkökulman siitä, kuinka paljon esimerkiksi eri tapahtumat oikeasti vie aikaa, panostusta ja vaivaa ja oppii arvostamaan sitä, mitä muut hallituksen jäsenet ja muidenkin ainejärjestöjen hallitukset tekee. Eniten mut on kuitenkin saanu jatkamaan toiminnassa kuitenkin mun ystävät, joita oon saanu tämän kautta ja se kuinka hauskaa meillä oikeesti on ollut kokouksissa ja tapahtumissa yhdessä! Summasummasummarum, hallitustoiminta=pelkkää lovee since 2016 ❤

– Wera Kunnas; kaudet 2016 (tiedottaja ja humanitasvastaava) sekä 2017 (tiedottaja ja varapuheenjohtaja)

Miksi kannatti lähteä mukaan?

Parasta on porukka! Hallitustoiminnassa tutustuu paremmin kanssaopiskelijoihin eri vuosikursseilta ja tutustuu myös uusiin ihmisiin oman oppiaineen ulkopuolelta. Ystävien ja verkostoitumisen lisäksi pääsee vaikuttamaan, osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja saa myös kokemusta tapahtumien järjestämisestä.

– Johanna Suomi; kaudet 2012 & 2013 (sopo sekä kv- ja ekskursiovastaava) ja 2014 & 2015 (varajäsen)

Skandicas enkät av utbildningspolitik 2017

kirjoittaja

27 studerande svarade till Skandicas enkät av utbildningspolitik 2017. 20 av de som svarade siktar på kandidats och magisters examen, sammanlagt siktar 24 av alla svarare på magisters examen. En liten del svarade att de siktar på kandidats examen och tänker inte fortsätta vidare till magisters examen.

Lite över hälften av alla som svarade säger att de inte kommer att utexamineras från universitetet i planerad studietid, medan resten, alltså cirka 40% av alla svarare, säger att de kan bli färdig inom den planerade studietiden. De mest av de svararna har börjat sina studier i fjol, alltså 2016, men det finns svararna ända från 2010.

Den vanligaste orsaken till det att man inte blir färdig i den planerade studietiden är det att man jobbar samtidigt med studierna. En annan enhetlig orsak till förlängningen av studier är de olika personliga orsaker. Bland annat är också utbytesstudier (antingen planerade eller redan genomgångna) och överlappningen av olika ämnens kurser varit en fördröjande faktor.

Mängden av studiestödmånader delar åsikter och lite över hälften tänker att mängden av månader är tillräcklig. Över hälften av alla svarare vet hur många månader man har för både kandidats- och magisters examen. De ankommande förändringar av studiestöd kommer att påverka till hälften av svarare och deras liv; man måste antingen börja arbeta, arbeta mera eller ta upp studielån. Också förändringen som kommer att påverka de som bor i samboförhållande (sambos inkomster kommer att påverka studerande sambos studiestöd), oroar några av svarare och sätter dem i en sådan situation när man är nästan tvungen att arbeta vid sidan av studier. Studiestöd-förändringar kommer inte att ha några stora eller tydliga påverkningar till den andra hälften av enkäts svarare.

Över 70% av alla svarare av enkät hade nordiska språk som primära önskemål och är nöjda med sitt huvudämne. Nästan 70% av de som svarade säger att studier i ämnet motsvarar deras förväntningar. De som tänker att studier inte motsvarar förväntningar motiverar deras svar med att säga att studier innehåller t.ex. för lite utökningen av språkkunskap, speciellt muntliga kunskaper, eller att studier är för separata från ”studiemålet”. En annan orsak har enkelt varit det att även om man har varit intresserad av det svenska språket, betyder det inte att man är automatiskt intresserad av språkvetenskap. Som ämnets personal säger, studerar man inte huvudsakligen språk; man studerar OM språket. Orsaken att studier inte motsvarar förväntningar är också den negativa attityden och fördomarna mot talande på svenska utanför lektioner och studier från andra studerande.

70% av svarare har ett eller flera biämnen. Det finns inget gemensamt eller tydligt biämne som merparten har, men ganska allmänt är att biämnet är något annat språk eller de pedagogiska studierna. Man kan se ganska tydlig att de som svarade till enkät har valt sina biämnen på grund av personliga intressen och 85% av svarare säger att deras biämne motsvarar deras karriärplaner. Nästan alla vet vilka biämnen man kan välja och vad det krävs att få det ämne som man vill som biämne.

En tredjedel av svarare visste inte att man måste ha ett eller flera biämnen då de sökte till universitet. Först och främst har studerande fått information om olika möjliga biämnena från ämnets tutorer eller lärartutorer. Man har också hittat och fått information från universitetets websidor.

Alla som svarade är nöjda med relationer mellan ämnets personal och tänker att kommunikation med personalen är lätt, trevligt och fungerande. Om man har frågor eller problem kring val av kurser eller biämne, är det ganska klart från vem man kan söka och få hjälp, samt frågor kring HOPS, kandidat- eller magisteruppsats eller studiestöd. ”Informationskällan” är mer oklart då det finns frågor kring språk- och arbetspraktik eller karriärvägledning.

 Enkäts svarare tänker gradvis att bedömningen av ämnets kurser är rättvis och överstämmande. Över 80% svarade att kursers arbetsmängd kongruerar med studiepoäng eller bedömningsmetoden. Det finns också undantag, som några få svarare kommenterade; i en viss kurs måste man arbeta mycket mera än i någon andra trots man får lika mycket poäng från båda kurser.

Tre fjärdedelar av svarare vet vem är Skandicas ansvarig för utbildningspolitik, alltså kopo, och största delen vet när och kring hurdana saker man kan ta kontakt med kopo. Över hälften av svarare vet vem är Skandicas ansvarig för socialpolitik, alltså sopo. Sopos ansvarsområde är bredare och mer delad; kanske därför är det lite mer oklart när man kan kontakta sopo.

Skandicas styrelse fick bra respons om verksamhet och enkät. Man önskar mera gemensamma aktiviteter i sällskap med andra Skandicas medlemmar oavsett framåtskridandet och när både äldre och yngre studerande kunde mötas. Man önskar också mer muntligt innehåll i kurserna och i allmänhet.

Henrik Hurme

Skandicas ansvarig för undervisningspolitik