Turun yliopiston pohjoismaisten kielten ensimmäisen vuoden opiskelijoille luotiin kysely liittyen tuutoritoimintaan, joka toteutui suurimmaksi osaksi syksyllä 2020. Tuutorit itse loivat kyselyn, joka tehtiin netissä. Kyselyn tarkoituksena oli tiedustella anonyymisti tuutoroinnin onnistumisesta, jotta toimintaa voidaan mahdollisesti kehittää jatkossa. Kysely muodostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Syksyllä 2020 kyselyyn vastasi seitsemän ensimmäisen vuoden opiskelijaa.
Monivalintakysymyksistä kaikki olivat pakollisia. 100% vastanneista koki tuutoroinnin tärkeäksi. Noin 70% vastanneista koki saavansa tarpeeksi tietoa opiskeluista ja muista yliopiston asioista. 100% vastanneista oli sitä mieltä, että ensimmäisten viikkojen tapahtumien määrä oli sopiva. 100% vastanneista piti tuutoreita helposti lähestyttävinä. 100% vastanneista koki saavansa tarpeeksi ohjeistusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Kaikki avoimet kysymykset eivät olleet pakollisia. Kysymykseen siitä, miksi tuutorointi koettiin tärkeäksi saatiin neljä vastausta. Tuutorointi koettiin tärkeäksi, sillä sen kautta muihin ihmisiin tutustuminen oli helpompaa ja tuutoreilta sai paljon tietoa opintojen aloittamiseen. Kysyttäessä opiskelijoilta, mistä he olisivat halunneet lisää tietoa saatiin viisi vastausta. Tietoa koettiin saavan riittävästi, vaikkakin kurssien suorittamisesta olisi toivottu hieman tarkempaa tietoa.
Kysymykseen siitä, millaisia tapahtumia olisi ensimmäisille viikoille toivottu saatiin kaksi vastausta. Jo olemassa olleista tapahtumista pidettiin. Illanistujaisia toivottiin enemmän, mutta myös ymmärrystä osoitettiin tuutoreille, sillä tapahtumien järjestäminen oli haastavampaa syksyllä 2020 koronapandemian vuoksi.
Kysymykset tuutoreiden onnistumisista ja parannusehdotuksista olivat pakollisia. Tärkeimmiksi asioiksi tuutoroinnissa koettiin kurssi-ilmoittautumisten tekeminen yhdessä ja ylipäänsä yliopisto-opintojen aloittamiseen auttaminen. Tuutorit onnistuivat uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja loivat hyvän ja kannustavan ilmapiirin. Henkilökohtaisempaa neuvontaa olisi toivottu enemmän. Parannusta kaivattiin myös siihen, että juomiskulttuurista puhuttaisiin vähemmän.
Kyselyn loppuun sai vapaasti lähettää terveisiä ja antaa palautetta. Tähän saatiin neljä vastausta. Vastausten mukaan tuutorointi teki opiskelujen aloittamisesta helpompaa ja tuutoreille osoitettiin kiitollisuutta.
Tiivistettynä voidaan todeta, että tuutorointi on tärkeää uusien opiskelijoiden ryhmäytymisessä ja opiskelujen aloittamisessa. Tuutorit olivat hyvin onnistuneet tapahtumien järjestämisessä poikkeusolosuhteista huolimatta. Jatkossa tulisi huomioida enemmän myös yksilöitä ryhmän sisällä. Juomiskulttuurin korostamista tulisi myös vähentää jatkossa.
Henni Töykkälä
Skandica ry:n viestintävastaava ja syksyn 2020 tuutori 29.10.2020
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten syksyn 2019 tuutoritoiminnasta kerättiin palautetta online-kyselyn avulla. Kyselyn ovat laatineet syksyn 2019 tuutorit. Kysely toteutettiin, jotta tuutoritoimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä kahdeksan syksyllä 2019 aloittanutta pohjoismaisten kielten oppiaineen opiskelijaa.
Kaikki monivalintakysymykset olivat pakollisia kysymyksiä. 100 % vastanneista koki tuutoroinnin tärkeäksi. Vastanneista 100 % mielestä opiskelujen aloittaminen oli helpompaa tuutoroinnin avulla. Vastanneista 100 % sai riittävästi oleellista tietoa opintojen aloittamisesta ja yliopistossa opiskelusta. Vastanneista 100 % mielestä ensimmäisten viikkojen tapahtumien määrä oli sopiva. Vastanneista 100 % mielestä tuutorit olivat helposti lähestyttäviä.
Kaikki avoimet kysymykset eivät olleet pakollisia. Kysymykseen siitä, miksi tuutorointi koettiin tärkeäksi, saatiin viisi vastausta. Vastausten mukaan tuutoroinnilla oli vaikutusta ryhmäytymiselle. Tuutorointi sai olon tervetulleeksi ja madalsi kynnystä aloittaa opiskelu. Tuutoroinnin avulla saatiin uutta tietoa, vastauksia kysymyksiin, vinkkejä opiskeluun ja vapaa-aikaan sekä opittiin tuntemaan yliopiston tiloja.
Kysymykseen siitä, millaisia tapahtumia vastaajat olisivat toivoneet enemmän tai vähemmän ensimmäisille viikoille, saatiin yksi vastaus. Vastauksen mukaan jotkin esittelyluennot olivat sisällöltään samanlaisia.
Kysymys siitä, mikä oli vastaajalle tärkeintä, mitä tämä oppi tuutoroinnista, oli pakollinen. Vastausten mukaan tärkeintä oli oppia millaista on olla yliopistossa ja millaista yliopisto- ja opiskelijaelämä on. Tärkeintä oli saada vastauksia kysymyksiin. Tärkeintä oli oppia tuntemaan ihmisiä, yliopiston tilat ja alueet sekä oppia käyttämään yliopiston viestintävälineitä, palveluja ja etsimään tarvittavaa tietoa. Tärkeäksi koettiin havaita kaikkien aineen opiskelijoiden keskinäinen yhteishenki.
Kysymys siitä, miten tuutorit onnistuivat ja missä olisi ollut parannettavaa, oli pakollinen. Vastausten mukaan tuutorit onnistuivat hyvin työssään ja loivat turvallisen ilmapiirin, jonka ansiosta opintojen aloittaminen oli helpompaa. Tuutorit antoivat vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ja jos vastausta ei tiedetty, asia selvitettiin. Tuutoriryhmän koko oli sopiva, ja neljä tuutoria oli sopiva määrä pohjoismaisten kielten uusille opiskelijoille. Ensimmäisten viikkojen ohjelma miellytti uusia opiskelijoita. Tuutorien lähettämä esittelykirje miellytti uusia opiskelijoita. Yhden vastauksen mukaan ihmetystä aiheutti se, että osaa tuutoreista ei näkynyt parin ensimmäisen päivän jälkeen.
Vapaaseen palautteeseen saatiin viisi vastausta. Palautteessa kiitetään tuutoreita hyvästä työstä. Vastausten mukaan oli mahtavaa viettää aikaa uusien opiskelukavereiden kanssa, ja alku oli helpompi tuutoroinnin myötä. Tervetuliaiskirje ilahdutti uusia opiskelijoita ja helpotti opintojen aloitusta.
Tiivistettynä kyselyn vastausten perusteella voi todeta, että tuutorointi on tärkeää uusille opiskelijoille. Opiskelun ja opiskelijaelämän aloittaminen on helpompaa tuutoroinnin avulla. Esittelykirje on tärkeä ja ilahduttava. Orientaatioviikon ja tuutorien antama tieto on tarpeellista.
Vuodn 2019 Skandican koulutuspoliittiseen kyselyyn vastasi 17 vastaajaa.
Alla kokonaisuuskohtainen kooste kyselyn vastauksista.
Opinnot
Kyselyyn vastasi opiskelijoita usealta vuosikurssilta.
2011: 1
2014: 1
2015: 3
2016: 5
2017: 4
2018: 3
15/17 vastanneesta tähtää humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon. 2/17 vastanneesta tähtää filosofian maisterin tutkintoon.
Vain 4/17 vastanneesta kokee pystyvänsä valmistuvansa tavoiteajassa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 13/17 vastanneesta kokee, ettei pysty valmistumaan tavoiteajassa.
Eri oppiaineiden kurssien päällekkäisyys sekä henkilökohtaiset syyt hidastavat eniten vastaajien opintojen etenemistä.
14/17 vastanneen mukaan opintojen rakenteelliset muutokset eivät ole vaikuttaneet opintoihin.
10/17 vastanneesta kokee, ettei ole saanut opintojen rakenteellisista muutoksista riittävästi tietoa.
Muutosten vaikutukset omiin opintoihin saattaa siis olla tiedostamattomia.
Oppiaine
Pohjoismaiset kielet olivat ensimmäinen hakukohde 12/17 vastanneelle.
16/17 vastanneesta on tyytyväinen pääainevalintaansa.
11/17 vastanneesta kokee, että pohjoismaisten kielten opinnot ovat vastanneet odotuksia.
Vastaajat ovat kokeneet myös pettymyksiä, mm. muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien vähyys opinnoissa on yllättänyt. Myös opintokokonaisuuksien toteutustavat ja teoreettisuuden vähyys ovat yllättäneet. Opintoihin kaivattaisiin lisää käytännönläheisyyttä.
Myös positiivisia yllätyksiä on: ”Opinnot ovat positiivisesti ylittäneet odotukseni. Opiskelemme paljon laajemmin kuin odotin.”
Suhde oppiaineen henkilökuntaan koetaan yleisesti ottaen hyväksi.
Kommunikointi oppiaineen henkilökunnan kanssa jakaa mielipiteitä laajemmin kuin suhde henkilökuntaan. Kommunikointi koetaan kuitenkin yleisesti ottaen (9/17) helpoksi.
Vastaajat tietävät yleisesti ottaen keneltä saavat apua erilaisissa opintoihin tai yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Kurssiarviointi koetaan olevan oikeudenmukaista (100%).
Kurssien työmäärän koetaan yleisesti ottaen vastaavan opintopisteitä ja arviointimenetelmää (70,6%).
Opintopisteiden suhteen työmäärään nähden mainitaan vaihtelevan kurssikohtaisesti. Kieliaineiden pakollisten aloituskurssien sanotaan vaativan paljon enemmän työtä suhteessa kursseista saataviin opintopisteisiin.
Sivuaine
13/17 vastanneesta on sivuaine.
14/17 vastanneen mukaan sivuaine/-aineet tukevat urasuunnitelmia/-toiveita.
100% vastanneista tietää, mitä sivuaineita voi valita ja mitä sivuaineen saaminen vaatii.
12/17 vastanneesta tiesi hakiessaan/päästessään yliopistoon, että sivuaine/-aineet ovat pakollisia.
Sivuaineista on saatu tietoa mm. tuutoreilta (opiskelija- ja opettajatuutoreilta) ja yliopiston nettisivuilta. Tietoa sivuaineista on saatu myös mm. Skandican sivuaineillasta.
Tila-asiat, oppiaineen muutto
13/17 vastanneesta kokee, että muuttuvista tila-asioista on saatu riittävästi tietoa.
Vain 3/17 vastanneesta kokee, että oppiaineen muutto on vaikuttanut opintoihin.
Vain 3/17 vastanneesta on osallistunut Arcanumin suunnittelua koskeviin työpajohin.
Opintotuki
11/17 vastanneesta kokee opintotuen olevan riittävä.
12/17 vastanneesta tietää tutkintokohtaisista opintotukikuukausien määristä.
Opintotukiuudistukset ovat vaikuttaneet vain 4/17 vastanneen opintoihin.
Skandican koulutus- ja sosiaalipoliittinen toiminta
Vain 1/17 vastanneesta ei tiedä, kuka Skandican koulutuspoliittinen vastaava on.
Kyselyyn vastanneet tietävät yleisesti ottaen, missä asioissa kopoon voi olla yhteydessä.
Vain 2/17 vastanneesta ei tiedä, kuka Skandican sosiaalipoliittinen vastaava on.
Kyselyyn vastanneet tietävät yleisesti ottaen, missä asioissa sopoon voi olla yhteydessä.
Risuja ja ruusuja
Risuja: –
Ruusuja: Tapahtumien paljoudesta ja monipuolisuudesta saatiin kiitosta.
17/17 vastanneesta osallistui kyselyn vastanneiden kesken arvottavan lahjakortin arvontaan.
Skandica järjesti maanantaina 22.1. jo perinteeksi muodostuneen alumni-illan, jonka tarkoituksena on tuoda kuuluviin erilaisia työkokemuksia ja -mahdollisuuksia, joita pohjoismaisten kielten oppiaineesta valmistuminen on tarjonnut ja tulee mahdollisesti tarjoamaan. Tänä vuonna illan aikana kuultiin myös kokemuksia kieli- ja työharjoittelun suorittamisesta eri Pohjoismaissa. Alumni- ja infoilta järjestettiin tänä vuonna Kampuskappelissa.
Illan ensimmäinen puhuja oli vuonna 2008 valmistunut Skandican puheenjohtajanakin toiminut Marika Salko-Aho. Hän aloitti opintonsa vuonna 2003, eli hän valmistui viiden vuoden tavoiteajassa! Hän oli opintoaikoinaan myös Humanitas-aktiivi ja mukana mm. TOPN:n ja Pohjola-Nordenin toiminnassa.
Marika opiskeli pääaineenaan pohjoismaista filologiaa ja sivuaineinaan poliittista historiaa, valtio-oppia ja liiketaloutta. Hän suoritti vaihto-opintoja jopa kaksi kertaa, Göteborgissa yhden lukukauden ajan ja Uppsalassa 2 kuukauden ajan. Uppsalassa Marika kirjoitti graduaan suomalaisten opiskelijoiden kielitaidon paranemisesta.
Valmistumisen jälkeen Marika on työskennellyt eri yrityksillä ja erinäisissä tehtävissä. Hän työskenteli mm. silloisen Finnlinkin (nyk. Finnlines) ruotsinkielisenä puhelinasiakaspalvelijana, Soneralla vuorotteluvapaasijaisena, Islannissa Suomen lähetystyö-harjoittelijana, Norjassa puhelinasiakaspalvelijana sekä henkilöstöhallinnossa ManPower:n palveluksessa.
Islannin hyväksi puoleksi Marika mainitsee henkilöstöhallinnon ja huonoksi puoleksi hiljaisuuden. Hyväksi puoleksi työskentelystä Norjassa mainitsee Marika kielitaidon.
Työ Norjassa puhelinasiakaspalvelijana alkoi muuttua yksitoikkoiseksi ja Marika alkoi etsimään töitä Suomesta. Hän saikin työpaikan AREVAlta Olkiluodosta rakennusprojektin assistenttina. Viiden työvuoden aikana hän eteni assistentista HR-koordinaattoriksi, jolloin hän hoiti mm. tuntiraportointia, palkanmaksuja ja rekrytointeja ja toimi työterveyshuollon yhteyshenkilönä. Hän hoiti myös yhtiön ulkomaisten työntekijöiden asioita.
AREVAn jälkeen vuonna 2015 Marika siirtyi Radiometerin palvelukseen Turkuun 1,5 vuoden määräaikaiseen työtehtävään. Yritys on tanskalainen ja pestiin haettiinkin kansainvälistä ja kielitaitoista työntekijää.
Vuosi sitten Marika siirtyi töihin Opteamille rekrytointiprojektiin, jossa hänellä oli ensimmäistä kertaa omia alaisia. Hän ja hänen tiiminsä vastasi rekrytoitujen perehdytyksestä, koordinoinnista ja yhteydenpidosta työntekijöiden ja yrityksen välillä. Hän oli töissä heinäkuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen jäi äitiyslomalle.
Marika mainitsee opintojen laajuudesta olevan hyötyä (sivuaineet), sekä kansainvälisyydestä jo opintojen aikana (NordJobb, Nordkurs). Ajattelun avaruus ja ennakkoluulottomuus vievät myös pitkälle. Myös ainejärjestötoiminnasta on ollut hyötyä; järjestötoiminnasta saa jo alustavan käsityksen henkilöstöhallinosta ja sen eri ”palasista”. Marika mainitsee myös nöyryyden ja valmiuden tehdä ennakkoluulottomasti ”mitä vain”, sillä unelmatyöhön harvoin pääsee suoraan valmistumisen jälkeen.
Illan toisena alumnipuhujana oli pohjoismaisten kielten projektitutkija Veijo Vaakanainen. Vuonna 2016 valmistunut Veijo opiskeli pääaineenaan pohjoismaisia kieliä ja sivuaineinaan saksaa, latinalaista filologiaa sekä suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Veijo on kirjoittanut gradun sekä pohjoismaisista kielistä sekä saksasta. Helmikuusta alkaen Veijo työskentelee Svenska kulturfondenin apurahalla.
Myös Veijo on ollut (ja on yhä) Skandica-aktiivi ja on toiminut mm. koulutuspoliittisena vastaavana. Edunvalvontaa hän on jatkanut tohtorikoulutettavan asemassa ja onkin mukana erilaisissa työryhmissä.
Opetus- ja tutkimushenkilökunnalla vuosittainen kokonaistyöaika on 1624 tuntia, mutta työaikoja ei ole sen tarkemmin määritelty (poikkeuksena tietenkin lehtorit ja opettajat: luennot).
”Vapaus vaatii myös suurta itsekuria.” – Veijo Vaakanainen
Tutkimuksen tekoon liittyy paljon muutakin kuin tutkimista; mm. tutkimusaineiston keruu, sen analysointi, koodaaminen ja strukturoiminen sekä taustatietojen tallentaminen sähköiseen muotoon. Veijon työssä käytössä on Excelin ja Wordin lisäksi ScriptLog -niminen ohjelma, jonka avulla tutkijat pystyvät seuraamaan tutkimuksessa käytettävien tekstien kirjoittamisprosessia. Veijon työtehtäviin kuuluu myös lähdekirjallisuuden etsiminen ja aineistohaku sekä hankkeen nettisivujen luominen ja päivittäminen.
Projektitutkijan työn eri puolista Veijo mainitsee itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja vastuuntunnon. Tutkijan työ vaatii myös hyviä IT-taitoja, organisointikykyä ja tarkkuutta, sekä ajanhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkijan työssä englannin kielellä on suuri asema; tietelliset tekstit ja artikkelit ovat usein kirjoitettu englanniksi.
Illan info-osion puhujina olivat Piia Aidantausta, Tarita Tammi, Henrik Hurme ja Eeva Markkanen. He kertoivat kieliharjoittelukokemuksistaan eri Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla. Piia kertoi myös työharjoittelun suorittamisesta.
Piia suoritti kieliharjoittelunsa kirjoittamalla raportin jo ennen opintojen alkua tehneestään au-pair työstä Norjassa. Työharjoittelunsa hän suoritti yliopiston opiskelijahakijapalveluissa. Piia kertoi illan aikana myös NordKurssista Islannissa, jossa hän oli opintojensa aikana.
Islanti – Piia
Tarita kertoi NordJobb -kokemuksistaan Norjassa, Henrik Ruotsissa ja Eeva Ahvenanmaalla.
NordKurs: kurssille hyväksytyt saavat stipendin, joka kattaa asumisen ja lennot. Asuminen järjestetään; yhteinen asunto, omat huoneet tai jaettu huone. Usein 3 viikkoa, Islannissa 4 viikkoa.
NordJobb: organisaatio hoitaa hakemuksen lähettämisen työnantajille ja toimittaa mahdollisen työpaikan tullen tarvittavat tiedot. Työpaikan vastaanottamisen jälkeen työnantaja on vastuussa mm. työsopimuksen kirjoittamisesta. NordJobb auttaa asunnon hankinnassa, mutta ole myös itse aktiivinen!
Lukuvuoden taas häämötellessä loppuaan, on aika siirtää katseet seuraaviin jaksoihin ja opiskeluvuoteen. Postaukseen on koottu muutamia skandin sivuainemahdollisuuksia ajatellen tulevaisuuden ammattia ja sijoittumista työelämään. Postauksessa listatut sivuaineet eivät millään tavalla ole ehdottomia; jokainen koostaa omista opiskeluvuosistaan juuri oman näköisensä, ja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Suurin osa kielenopiskelijoista valmistuu opettajiksi. Kieltenopettajat työllistyvät usein peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, mutta myös aikuiskoulutukseen, korkeakouluihin ja yliopistoon. Opettajaksi valmistuakseen on suoritettava kasvatustieteen laitoksen opettajan pedagogiset opinnot. Suositeltava sivuainevalinta opettajaksi pyrkiville on myös jokin toinen kieli, sillä opettajan virkaan vaaditaan usein kaksi opetettavaa kieltä. Toinen opetettava kieli on mahdollista valita oman mielenkiinnon mukaan, mutta valintaa kannattaa miettiä myös työllistymisen kannalta. Suosittu sivuaineyhdistelmä pohjoismaisten kielten opiskelijoille on pedagogiset opinnot ja englannin kieli.
Opettajan ammatti ei ole nordistin ainoa mahdollisuus ja vaihtoehto, ja moni valmistuukin kieliasiantuntijaksi tai tutkijaksi. Kieliasiantuntijan ja tutkijan sivuainevalintoihin vaikuttavat merkittävästi opiskelijan omat mielenkiinnonkohteet ja kiinnostus tiettyä aihetta kohtaan. Termiä kieliasiantuntija on välillä hankala määrittää, koska yhtälailla kielenopettajakin on kielenasiantuntija.
Ohessa lista kieliasiantuntijan mahdollisista sivuaineista:
kauppakorkeakoulun opinnot: johtaminen, yrittäjyys, markkinointi, kansainvälinen kauppatiede
käännöstiede
suomen kieli
kirjallisuustiede/litteraturvetenskap vid ÅA
fonetiikka
kieliteknologia
tietojenkäsittelytiede
kansainvälisyyteen liittyvät sivuaineet: North American Studies, East Asian Studies Minor, Baltic Sea Region Studies
yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja: valtio-oppi, sosiaalitieteet
Kuten jo aiemmin mainittu, ovat tutkijan ammatista haaveilevan sivuainevalinnat riippuvaisia opiskelijan omista mielenkiinnon kohteista. Tutkijan ja kieliasiantuntijan sivuainevalintojen välille on vaikea ja miltei mahdotonta vetää selvää rajaa. Alla kuitenkin listattuna joitakin mahdollisia sivuainevalintoja tutkijoille.
fonetiikka
logopedia
kansatiede
folkloristiikka
historia (taide-, poliittinen -, kulttuuri-, Suomen historia ja yleinen historia, arkeologia)
sukupuolentutkimus
yleinen kirjallisuustiede/litteraturvetenskap vid ÅA
sosiologia ja sosiaalitieteet
sosiaalityö
sosiaalipolitiikka
taloussosiologia
valtio-oppi
Åbo Akademin opintoja varten on tiedusteltava suoritusmahdollisuutta, mikäli ainetta opetetaan myös Turun yliopistossa. Kuitenkin esimerkiksi yleistä kirjallisuustiedettä voi skandi opiskella halutessaan myös ruotsiksi Åbo Akademissa. Tähän vaaditaan hyväksytty JOO-hakemus ja sitä kautta JOO-oikeus. JOO-opinnoista ja niiden mahdollisuuksista kannattaa kysellä oman oppiaineen lisäksi tavoiteltavasta yliopistosta ennen hakemuksen tekoa.
Ämnets infoträff kring det nästa studieåret hölls den 5. april i Porthan sal. På infoträff talade lärarna och professorerna om kommande kursprogrammet, biämnen och val av det/de, lite om proseminarium och kandidatuppsats, sommartentamina under kommande sommar och anmälningstider och -metoder, återkopplingar från höstens kurser och också lite om förändringar kring magisterstudier.
Läsåret börjar sluta så småningom och planerande av det nästa året blir aktuellt. Man kan hitta kursprogrammet från ämnets websidor och det finns inte några stora förändringar kring kurser, dess innehåll eller lärare.
Under infoträffen tog man också upp sommartentamina och två olika sätt att göra sådana; man anmäler sig antingen via NettiOpsu och gör en vanlig tentamen i ”backen” eller man kan anmäla sig via tenttis och göra en elektronisk tentamen.
Vi fick också höra om studerandes återkoppling och respons given till höstens kurser: lärarna har fått bra respons om deras undervisning under kurserna!Det är ändå synd att ganska få svarar på återkopplingsblanketter, som orsakar att lärarna, lektorerna och professorerna inte kan skapa några närmare analyser eller statistiker om studerandets åsikter om kurserna.
Till sist talade man om de förändringar av magisterprogram som kommer i kraft under ett par år. Det finns inga hundraprosentfärdiga linjer eller program ännu, men det är ändå bra att få veta om de ankommande i förhand. Lärarprogrammet kommer att förändras ganska radikalt och möjligheterna till val över det egna studieprogram och val av kurser kommer ganske att minskas. Ämnet kommer att informera mera om de kommande förändringar då de magisterprogrammen eller -linjerna blir klarare och äntligen färdiga.
Det var trevligt att se alla från ämnets personal samt studerande från flera årskurser!
Alumni-ilta takana päin, mutta kaikilla toivon mukaan hieman kirkkaampi tulevaisuus edessä! Kiitos vielä Skandican puolesta kaikille puhujille ja paikalla olleille!
Alumni-illan ideana on tuoda yhteen nykyiset opiskelijat ja oppiaineesta jo valmistuneet; illan tavoitteena on päästä kuulemaan oppinaineestamme jo työelämässä olevilta heidän opiskelu- ja työkokemuksiaan, saada neuvoja kurssivalintoihin, kieli- ja työelämäharjoitteluun, työnhakuun sekä ylipäätään laajentaa näkökulmaa valmistumisen jälkeisistä mahdollisuuksista!
Tämän vuoden puhujina olivat Piia Aidantausta, Kirsi Aantaa, Mari Mäkilä ja Veijo Vaakanainen. Jokaisella puhujalla oli omanlaisensa opiskelupolku, -kokemukset sekä -tavoitteet ja asema työelämässä tällä hetkellä. Me kuulijat saimme laajan ja monipuolisen kuvan mahdollisuuksista pohjoismaisten kielten osaajina niin kieliasiantuntijan, tutkijan kuin opettajankin näkökulmasta.
Illan puhujista ensimmäisenä esittäytyi Piia Aidantausta, joka kertoi työskentelystä opiskelija- ja hakijapalveluissa Turun yliopistossa harjoittelijan näkökulmasta. Piia on vielä itsekin opiskelija, vaikkakin valmistuminen häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Harjoittelupaikka kokonaisuudessaan Turun yliopistossa oli Piialle positiivinen yllätys ja hän suosittelikin seuraamaan yliopiston mahdollisia avoimia harjoittelupaikkoja, tai ainakin laittamaan tämän mahdollisuuden muistiin odottamaan harjoittelupaikan hakemisajankohtaa. Harjoittelun voi tehdä myös useamman kerran, Piia muistuttaa.
Piia itse ei ole varma, tuleeko koskaan työllistymään ruotsin kielen parissa, vaikka aineestamme valmistuukin. Hän kehottikin miettimään tulevaisuutta laaja-alaisesti turhaan kategorioimatta mahdollisia ja mahdottomia työpaikkoja pelkän koulutuksen pohjalta. Muu osaaminen ja tietämys ovat merkittävässä asemassa koulutuksen lisäksi töitä haettaessa!
Toisena puhujana oli Kirsi Aantaa, Lingsoft Language Services Oy:n ratkaisuasiantuntija. Kirsi opiskeli alunperin vaatesuunnittelua Noviassa, jossa hän oppi sujuvan ruotsin kielen taidon kuuntelemalla luokkatovereitaan ja juttelemalla heidän kanssaan. Kirsi oli peruskoulussa opiskellut ruotsia normaalin oppimäärän verran ja on suomenkielisestä perheestä. Vaatesuunnittelu ei valmistumisen ja muutaman työvuoden jälkeen tuntunutkaan ’omalta ammatilta’ ja hän päätti hakea lukemaan pohjoismaisia kieliä Turun yliopistoon. Ruotsin hyvän kielitaidon oppiminen oli suuressa asemassa kielenopiskelun aloittamisessa. Svenska litteratursällskapet i Finland palkitsi Kirsin pro gradun vuonna 2013.
Nykyisessä työpaikassaan, Lingsoft Language Services Oy:ssa, Kirsi aloitti harjoittelijana ja on toiminut erinäisissä tehtävissä, viimeisimpänä ratkaisuasiantuntijana. Kirsin työnkuvaan kuuluu kieliteknologian myynti ja markkinointi erilaisille yrityksille. Hän itse kertoo työskentelevänsä eniten terveydenhuollon piirissä ja tekevänsä töitä puheen tulkintaan ja lääkärien sanelun purkuun suunniteltujen ohjelmien kanssa.
Lingsoft on tehnyt mm. Wordin punaiset ja siniset korjausviivat ja suunnitteilla on samanlainen ohjelma lääketieteelliselle sanastolle. Toinen merkittävä Kirsin mainitsema ohjelma on omakanta-sivustolle suunnitteilla oleva käännös- ja ymmärrettävyysohjelma. Tällainen ohjelma on jo olemassa, mutta ei vielä käytössä sivustolla. Ohjelma muuttaa lääketieteellisen sanaston jokaiselle ymmärrettävään muotoon, jolloin potilaat ymmärtävät omakanta-ohjelmassa olevat potilaskertomukset.
Kolmantena puhujana oli Mari Mäkilä, joka valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2015 ja jatkoi uraansa Turun yliopistossa tutkijana. Hän laati tutkimussuunnitelmansa vuonna 2016. Mari haaveili jo lapsena opettajan työstä ja opettajan työ on yhä hänen unelma-ammattinsa ja tavoitteensa. Lukion ruotsin opettaja toimi hänen innoittajanaan ruotsin opiskeluun, ja Mari painottikin suuresti opettajan merkitystä oppimiseen. Kielitaitoa ruotsin kielessä Mari on kartoittanut myös erilaisilla kielikursseilla ja työskentelyllä Ruotsissa.
Mari on toiminut opiskelu-uransa aikana erilaisissa luottamustehtävissä, mm. pohjoismaisten kielten harjoittelijana vuonna 2011, jonka aikana hän sai laajemman näkemyksen ”kulissien” takaa. Harjoittelijana hän avusti mm. suullisen materiaalin tutkimuksen suunnittelussa, vastasi oppiaineen kotisivujen päivittämisestä ja pääsykokeen suunnitellusta.
Tällä hetkellä Mari toimii mm. Humanistisen tiedekunnan tutkimuksen kehittämisen työryhmässä ja lukee itsensä tohtoriksi. Tutkijoita on Marin mukaan moneen junaan ja hän mainitseekin, että tutkijaksi tullaan usein vahingossa, ”liukastellen” suunnitellusta polusta. Tutkijat voivat siis toimia sivutoimisesti, apurahalla tai palkallisesti tohtorikoulutettavana. Marin eläväinen ja innoittava esiintyminenkin kertoo, että hän todella nauttii siitä mitä tekee ja neuvookin muita pyrkimään samaan.
Illan viimeisenä puhujana oli Veijo Vaakanainen, joka valmistui vuonna 2016. Hän aloitti opintonsa 2011 ja suoritti siis opintonsa suunnitellusti viidessä vuodessa. Kuten Mari, myös Veijo unelmoi opettajan ammatista jo lapsena. Opettajan pedagogisia opintoja suorittaessaan hän sai varmistuksen siitä, että on todella oikeassa paikassa ja että opettajan työ on sitä, mitä hän todella haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajan työ ei Veijon mukaan ole aina kovin helppoa, sillä opettamisen lisäksi opettajan ammatti vaatii monenlaisia taitoja. Näitä taitoja ja vaatimuksia ovat mm. vahva aineenhallinta, pedagogiset taidot, tietotekniset taidot, ryhmätyötaidot, kärsivällisyys, kyky kestää epäonnistumisia, kyky nauraa itselleen ja kyky vastaanottaa palautetta.
Pitkästä vaatimuslistasta huolimatta opettajan työ on palkitsevaa ja antoisaa, eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Opettajan työ on työtä ihmisten kanssa; erilaisuuden kohtaamista päivittäin. Lopuksi Veijo muistuttaa, ettei kannata masentua vastoinkäymisten takia; riittää että tekee parhaansa!
Toivottavasti ilta oli jokaiselle hyödyllinen ja avasi tai vahvisti käsitystä omasta tulevaisuudestasi! Ja muista, sinulla on mahdollisuuksia mihin tahansa; tehtäväsi on luoda oma polkusi!
