Skandican alumni-ilta 21.1.2019

Kokoonnuimme Turku-saliin kuulemaan meillä opiskelevien ja meiltä jo valmistuneiden Skandien kokemuksia työelämästä, vaihto-opiskelusta ja kieliharjoittelusta. Tapahtuma oli suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, sillä se järjestettiin osana Pohjoismaisten kielten aloituskurssia. Illan aikana saimme paremman käsityksen esimerkiksi siitä, mitä työllistymismahdollisuuksia meillä tulevaisuudessa voisi olla, ja miten voisimme tehdä kesätöitä harjaannuttaen samalla ruotsin kielen taitoamme.

Ensimmäisenä puhujana kuulimme Hanna Salorantaa, joka on valmistunut Turun yliopistosta, pohjoismaisen filologian (nykyisin pohjoismaiset kielet) oppiaineesta vuonna 2012. Sivuaineinaan hän on opiskellut saksaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta, sekä suorittanut pedagogiset opinnot. Opetusharjoittelussaan Turun Normaalikoulussa Saloranta oli opettanut lapsia ja nuoria, mutta päätyi ensimmäisen työpaikkansa Boyling Oy:n kautta opettamaan enimmäkseen aikuisia. Sittemmin hän on opettanut ruotsia muun muassa Paasikivi-opistossa, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa sekä Turun yliopiston Kieli- ja viestintäkeskuksessa.

Saloranta kertoi meille yliopisto-opintoihin kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista, jonka muita aineita opiskelevat käyvät osana opintojaan, mutta joka hyväksiluetaan meidän oppiaineessamme automaattisesti, kun opiskelija on edennyt opinnoissaan riittävän pitkälle. Lisäksi Saloranta kertoi vaihtokokemuksistaan Tukholmassa, sekä ajastaan Skandica ry:n puheenjohtajana. Hänen opiskeluaikanaan on järjestetty muun muassa Skandican 40-vuotisjuhlat.

Toisena kuulimme viime keväänä Uppsalan yliopistossa vaihdossa ollutta viidennen vuoden opiskelijaa Ronja Laaksosta. Hän oli lähtenyt vaihtoon, koska kynnys puhua ruotsia oli ollut suuri, ja vaihdossa hän oli oppinut käyttämään ruotsia käytännössä. Saimme kattavan kuvauksen siitä, miten vaihtoon haetaan, ja mitä esimerkiksi vaihdosta palatessa tulee muistaa. Laaksonen kertoi myös Uppsalasta kaupunkina ja antoi käytännön vinkkejä esimerkiksi polkupyörän ostamiseen. Mieleen jäivät muun muassa Nationit, jotka ovat Uppsalan yliopiston osakuntia, ja järjestävät esimerkiksi Gasquet-tapahtumia, jotka ovat hieman hienompi versio meidän sitseistämme. Laaksosen positiiviset kokemukset vaihto-opiskelusta innostivat meitä keskustelemaan siitä, mihin itse haluaisimme lähteä vaihtoon.

Viimeisenä saimme kuulla Wera Kunnaksen kesätyökokemuksesta Ahvenanmaalla. Kunnas oli suorittanut pohjoismaisten kielten opintoihin kuuluvan kieliharjoittelunsa tarjoilijana hotelli- ja kongressikeskus Havsviddenin ravintolassa Getassa. Työpaikan hän oli saanut Nordjobbin kautta. Saimme kuulla hyödyllistä tietoa hakuprosessista, kuten esimerkiksi, mitä Kunnas oli kirjoittanut motivaatiokirjeeseensä hakuvaiheessa. Kunnas kertoi myös, millä muilla tavoin kieliharjoittelun voi suorittaa. Kyseessä on vähintään neljän viikon työ-, opiskelu- tai harjoittelujakso Ruotsissa, jossakin toisessa Pohjoismaassa tai Ahvenanmaalla. Myös asepalvelus Dragsvikissä hyväksiluetaan, sekä 25 opintopistettä esimerkiksi JOO-opintoja Åbo Akademilla.

Ilta oli kaikin puolin antoisa ja mielenkiintoinen. Oli mukavaa kuulla sekä työ- että opiskelukokemuksia meitä pidemmällä olevilta opiskelijoilta ja jo valmistuneelta ruotsinopettajalta. Ilta selkeytti omia suunnitelmiamme ja toiveitamme esimerkiksi tulevaisuuden työskentelymahdollisuuksia ajatellen. Oli myös mukavaa kuulla, että kesän voi viettää vaikka kauniissa maisemissa töitä tehden ja samalla pohjoismaisten kielten opintoja edistäen.

 

Tekstin kirjoittivat ensimmäisen vuoden opiskelijat Amanda Grönroos ja Severi Vuori

 

Nordkurs – Göteborg 22.5.2017–16.6.2017

//Juttusarja kieliharjoittelukokemuksista jatkuu! Nyt vuorossa Nordkurs Göteborgissa!//

Nordkurs – Göteborg 22.5.2017–16.6.2017

Lähdin toisen lukuvuoteni jälkeen suorittamaan Nordkursin Göteborgiin, sillä tiesin että sen avulla saan suoritettua kieliharjoittelun pois alta. Kokemus oli kaikin puolin hieno ja ajattelin nyt kertoa, miten kaikki tapahtui.

Göteborgin keskustan maisemia.

Ennen matkaa

Lähetin hakemuksen Nordkursin omilla nettisivuilla viimeisenä päivänä kun oli mahdollista hakea :D. Kirjoitin hakemukseen, että minua kiinnostaa hyvin paljon pohjoismaiset kielet ja kulttuuri ja että Nordkursin avulla voin suorittaa opintoihini kuuluvan pakollisen kieliharjoittelun. Oli monta kohdetta, johon olisi voinut päästä Nordkursille ja laitoin sitten paikat mieluisuusjärjestykseen. Göteborg oli muistaakseni 1. -tai 2. vaihtoehtoni.

Kun sain tietää, että minut valittiin Nordkursille Göteborgiin, olin tietenkin iloinen mutta samalla hyvin jännittynyt, koska luvassa olisi ensimmäinen ulkomaanmatkani, jolloin matkustan yksin. Jännitys kuitenkin hieman heikkeni, kun sain tietää, ketkä muut suomalaiset pääsivät Nordkursille ja perustimmekin hyvissä ajoin ennen matkaa Facebook-ryhmän. Siellä pystyi helposti kysymään muilta mieltä askarruttavista asioista. Valinnan jälkeen alkoi kurssin vetäjiltä tulla viikoittain pieniä infopaketteja sähköpostiin Nordkursista eli esim. karttoja paikoista mihin täytyy ekana päivänä mennä, mitä pitää muistaa ottaa mukaan, kurssiohjelma, miten hommataan asunto ym. Infopaketeista oli siis suuri apu.

Matkan aikana

Lähdin aikaisella aamulennolla Göteborgiin, koska samana päivänä piti ehtiä hakemaan asuntoon avaimet ja siihen taisi olla klo 14 asti aikaa. Facebook-ryhmässä suunniteltiin osan kanssa, että mennään samalla lennolla ja lähdetään yhdessä suunnistaan avainten hakuun ja se oli kyllä hyvä idea. Yksinäni olisin varmasti mennyt harhaan ja tuhlannut aikaa siinä :D. Saimme hyvissä ajoin avaimet ja lähdimme tutustumaan asuinalueisiimme. Suurin osa kurssilaisista, minä mukaan lukien, asui Göteborgin Olofshöjdin kaupunginosassa. Asuin noin 20 neliön yksiössä ja sitten oli vielä kerroskeittiö. Paikka jossa asuin on tosi lähellä yliopistoa, joten aamuisin oli lyhyt matka kävellä luennoille. Ainoa haittapuoli paikassa oli vaan se, että kämpät sijaitsivat korkean mäen päällä. Kämpille oli täten siis ainakin yli 120 rappusta ja voitte vaan kuvitella, kuinka ne olivat suurten matkalaukkujen kanssa ekana päivänä ihana kiivetä. Näkymät olivat kämpästä kyllä huikeat!

Näkymä kämpästäni kohti keskustaa.

Luvassa ei ollut kyllä todellakaan mikään lomareissu sillä hiukan alle kuukauden mittavalla kurssilla teimme noin viisi aika työlästä tehtävää. Luimme esim. erään ruotsalaisen romaanin, josta sitten keskustelimme pienissä ryhmissä, teimme ryhmätöitä, ja vikoilla viikoilla kirjoitimme noin 4–5 sivun esseen jostakin nykypäivän kielellisistä ilmiöistä ruotsin kielessä. Lisäksi teimme ihan mielenkiintoisia tutkimuksia esim. siitä, miten ruotsalaiset käyttävät kieltänsä arkipäivässä. Menin parini kanssa vilkkaaseen kahvilaan salakuuntelemaan asiakkaiden kielenkäyttöä kassalla asioidessa. Se oli aika hauskaa :D. Muistan että kurssilla oli paljon keskusteluja, mikä oli hyvä asia suullisen kielitaidon kehityksen osalta. Vietimme aikaa ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa mm. lautapelejä pelaillen ja se oli kyllä mukavaa ja siinäkin kielitaito kehittyi samalla.

Kurssilla oli tehtävien lisäksi myös vierailuja eri kohteissa. Kävimme esimerkiksi Göteborgin lähettyvillä sijaitsevilla saarilla ja merenkulkumuseossa. Ekalla viikolla oli opastettu kaupunkikierros ja viikonloppuisin kävimme sitten kurssilaisten kesken esimerkiksi Ruotsin suurimmassa huvipuistossa Lisebergissä, kaupunginmuseossa, ja myös Andra Långgatanilla, joka on Göteborgin yöelämän yksi keskuspaikoista. Vikalla viikolla osallistuimme West Priden kulkueeseen ja siellä oli uskomaton määrä ihmisiä mukana. Ruotsin kansallisuuspäivänä menimme Slottskogeniin, Göteborgin erääseen puistoon, jossa oli musiikkiesityksiä ja jälleen kerran suuri määrä ihmisiä. Kävimme samalla kertaa Slottskogenin eläintarhassakin. Vaikka vapaa-aikaa olikin aika rajattu määrä niin ehdimme kokea siis todella paljon asioita.

Näkymä Lisebergin maailmanpyörästä Göteborgin keskustaan.
Ruotsin kansallispäivän viettoa Slottsskogenissa.
Göteborgin saariston maisemia.
Göteborgin saariston maisemia.

Matkan aikana tutustuin kurssilaisiin hyvin ja Olofshöjdiläisten kurssilaisten kanssa pidimmekin vikana yhteisenä iltana grillijuhlat ja lähdimme sitten viimeistä kertaa Göteborgin yöelämään. Palattuamme takaisin kämpille ja portaat ylös kiivettyämme tunteet nousivat lopulta kaikilla pintaan. Oli tullut hyvästien aika. Sovimme kuitenkin, että tapaamme varmasti lähitulevaisuudessa ja pidämme yhteyttä.

Viimeisen illan viettoa Team Olofshöjdin kanssa 🙂

Matkan jälkeen

Vaikka ennen matkaa jännitti ja välillä tuntui, että kurssi on aika raskas tehtävien takia, en vaihtaisi päivääkään pois. Tutustuin uusiin ihmisiin, sain uusia kavereita ja kontakteja. Sain kokea todella paljon ja nähdä paljon uusia paikkoja. Huomasin matkan jälkeen, että kielitaito on kehittynyt selvästi. Ennen kaikkea kasvoin ihmisenä paljon ja voin sanoa, että Nordkurs on ainakin tähän asti ollut opintojeni yksi huippukohdista. Voin siis suositella lämpimästi Nordkursia muillekin! 

Hyvää kevätlukukauden jatkoa kaikille!

Terveisin,

Mino
3. vuoden Pohjoismaisten kielten opiskelija

Skandican alumni- ja infoilta 22.01.2018

Skandica järjesti maanantaina 22.1. jo perinteeksi muodostuneen alumni-illan, jonka tarkoituksena on tuoda kuuluviin erilaisia työkokemuksia  ja -mahdollisuuksia, joita pohjoismaisten kielten oppiaineesta valmistuminen on tarjonnut ja tulee mahdollisesti tarjoamaan. Tänä vuonna illan aikana kuultiin myös kokemuksia kieli- ja työharjoittelun suorittamisesta eri Pohjoismaissa. Alumni- ja infoilta järjestettiin tänä vuonna Kampuskappelissa.

Illan ensimmäinen puhuja oli vuonna 2008 valmistunut Skandican puheenjohtajanakin toiminut Marika Salko-Aho. Hän aloitti opintonsa vuonna 2003, eli hän valmistui viiden vuoden tavoiteajassa! Hän oli opintoaikoinaan myös Humanitas-aktiivi ja mukana mm. TOPN:n ja Pohjola-Nordenin toiminnassa.

Marika opiskeli pääaineenaan pohjoismaista filologiaa ja sivuaineinaan poliittista historiaa, valtio-oppia ja liiketaloutta. Hän suoritti vaihto-opintoja jopa kaksi kertaa, Göteborgissa yhden lukukauden ajan ja Uppsalassa 2 kuukauden ajan. Uppsalassa Marika kirjoitti graduaan suomalaisten opiskelijoiden kielitaidon paranemisesta.

Valmistumisen jälkeen Marika on työskennellyt eri yrityksillä ja erinäisissä tehtävissä. Hän työskenteli mm. silloisen Finnlinkin (nyk. Finnlines) ruotsinkielisenä puhelinasiakaspalvelijana, Soneralla vuorotteluvapaasijaisena, Islannissa Suomen lähetystyö-harjoittelijana, Norjassa puhelinasiakaspalvelijana sekä henkilöstöhallinnossa ManPower:n palveluksessa.

Islannin hyväksi puoleksi Marika mainitsee henkilöstöhallinnon ja huonoksi puoleksi hiljaisuuden. Hyväksi puoleksi työskentelystä Norjassa mainitsee Marika kielitaidon.

Työ Norjassa puhelinasiakaspalvelijana alkoi muuttua yksitoikkoiseksi ja Marika alkoi etsimään töitä Suomesta. Hän saikin työpaikan AREVAlta Olkiluodosta rakennusprojektin assistenttina. Viiden työvuoden aikana hän eteni assistentista HR-koordinaattoriksi, jolloin hän hoiti mm. tuntiraportointia, palkanmaksuja ja rekrytointeja ja toimi työterveyshuollon yhteyshenkilönä. Hän hoiti myös yhtiön ulkomaisten työntekijöiden asioita.

AREVAn jälkeen vuonna 2015 Marika siirtyi Radiometerin palvelukseen Turkuun 1,5 vuoden määräaikaiseen työtehtävään. Yritys on tanskalainen ja pestiin haettiinkin kansainvälistä ja kielitaitoista työntekijää.

Vuosi sitten Marika siirtyi töihin Opteamille rekrytointiprojektiin, jossa hänellä oli ensimmäistä kertaa omia alaisia. Hän ja hänen tiiminsä vastasi rekrytoitujen perehdytyksestä, koordinoinnista ja yhteydenpidosta työntekijöiden ja yrityksen välillä. Hän oli töissä heinäkuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen jäi äitiyslomalle.

Marika mainitsee opintojen laajuudesta olevan hyötyä (sivuaineet), sekä kansainvälisyydestä jo opintojen aikana (NordJobb, Nordkurs). Ajattelun avaruus ja ennakkoluulottomuus vievät myös pitkälle. Myös ainejärjestötoiminnasta on ollut hyötyä; järjestötoiminnasta saa jo alustavan käsityksen henkilöstöhallinosta ja sen eri ”palasista”. Marika mainitsee myös nöyryyden ja valmiuden tehdä ennakkoluulottomasti ”mitä vain”, sillä unelmatyöhön harvoin pääsee suoraan valmistumisen jälkeen.

Illan toisena alumnipuhujana oli pohjoismaisten kielten projektitutkija Veijo Vaakanainen. Vuonna 2016 valmistunut Veijo opiskeli pääaineenaan pohjoismaisia kieliä ja sivuaineinaan saksaa, latinalaista filologiaa sekä suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Veijo on kirjoittanut gradun sekä pohjoismaisista kielistä sekä saksasta. Helmikuusta alkaen Veijo työskentelee Svenska kulturfondenin apurahalla.

Myös Veijo on ollut (ja on yhä) Skandica-aktiivi ja on toiminut mm. koulutuspoliittisena vastaavana. Edunvalvontaa hän on jatkanut tohtorikoulutettavan asemassa ja onkin mukana erilaisissa työryhmissä.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnalla vuosittainen kokonaistyöaika on 1624 tuntia, mutta työaikoja ei ole sen tarkemmin määritelty (poikkeuksena tietenkin lehtorit ja opettajat: luennot).

Vapaus vaatii myös suurta itsekuria.” – Veijo Vaakanainen

Tutkimuksen tekoon liittyy paljon muutakin kuin tutkimista; mm. tutkimusaineiston keruu, sen analysointi, koodaaminen ja  strukturoiminen sekä taustatietojen tallentaminen sähköiseen muotoon. Veijon työssä käytössä on Excelin ja Wordin lisäksi ScriptLog -niminen ohjelma, jonka avulla tutkijat pystyvät seuraamaan tutkimuksessa käytettävien tekstien kirjoittamisprosessia. Veijon työtehtäviin kuuluu myös lähdekirjallisuuden etsiminen ja aineistohaku sekä hankkeen nettisivujen luominen ja päivittäminen.

Projektitutkijan työn eri puolista Veijo mainitsee itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja vastuuntunnon. Tutkijan työ vaatii myös hyviä IT-taitoja, organisointikykyä ja tarkkuutta, sekä ajanhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkijan työssä englannin kielellä on suuri asema; tietelliset tekstit ja artikkelit ovat usein kirjoitettu englanniksi.

Illan info-osion puhujina olivat Piia Aidantausta, Tarita Tammi, Henrik Hurme ja Eeva Markkanen. He kertoivat kieliharjoittelukokemuksistaan eri Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla. Piia kertoi myös työharjoittelun suorittamisesta.

Piia suoritti kieliharjoittelunsa kirjoittamalla raportin jo ennen opintojen alkua tehneestään au-pair työstä Norjassa. Työharjoittelunsa hän suoritti yliopiston opiskelijahakijapalveluissa. Piia kertoi illan aikana myös NordKurssista Islannissa, jossa hän oli opintojensa aikana.

Islanti – Piia

Tarita kertoi NordJobb -kokemuksistaan Norjassa, Henrik Ruotsissa ja Eeva Ahvenanmaalla.

Geiranger – Tarita
Tukholma – Henrik
Kökar – Eeva

_______________________________________________________________________________________________

Tips för sökande:

NordKurs: kurssille hyväksytyt saavat stipendin, joka kattaa asumisen ja lennot. Asuminen järjestetään; yhteinen asunto, omat huoneet tai jaettu huone. Usein 3 viikkoa, Islannissa 4 viikkoa.

NordJobb: organisaatio hoitaa hakemuksen lähettämisen työnantajille ja toimittaa mahdollisen työpaikan tullen tarvittavat tiedot. Työpaikan vastaanottamisen jälkeen työnantaja on vastuussa mm. työsopimuksen kirjoittamisesta. NordJobb auttaa asunnon hankinnassa, mutta ole myös itse aktiivinen!

_______________________________________________________________________________________________

Kiitos kaikille illan puhujille ja mukana olleille! 🙂

– Henrik

Min sommar 2017 i Stockholm

// Näin alumni- ja infoillan lähestyessä ja jo käynnissä olevan NordJobb:n ja lähestyvän Nordkurs:n haun johdosta aloitamme Skandican blogissa uuden juttusarjan, jossa jo kieliharjoittelun suorittaneet kirjoittavat omista kokemuksistaan Pohjoismaissa (ja Ahvenanmaalla)! //

Ensimmäisenä vuorossa nordjobbaaminen Ruotsissa, Tukholmassa! Varsågoda!

Min sommar 2017 i Stockholm

Suoritin oman kieliharjoitteluni Ruotsissa, Tuhkolmassa viime kesänä, kesä- ja heinäkuun ajan. Työskentelin kotihoidossa henkilökohtaisena avustajana/kotihoidon työntekijänä (’omsorgspersonal’) FSB Finsk hemtjänst nimisessä yrityksessä. Yritys on jo pitkään työllistänyt suomalaisia kesätyöntekijöitä, mutta myös suomalaisia/suomenkielisiä työntekijöitä; yrityksen asiakkaisiin kuuluu useita ruotsin-suomalaisia kaksikielisiä ja suomenkielisiä asiakkaita. Itse työskentelin Vällingby-konttorissa Vällingby-Vinsta -alueella.

Hain NordJobb:n kesätyöpaikkaa jo vuoden 2017 alussa, mutta sain työtarjoukseni vasta toukokuun puolessa välissä. NordJobb oli kylläkin välittänyt hakemukseni eteenpäin, mutta itse työnantajan vastausta sai odottaa. (OBS! NordJobb välittää hakemuksen ja mahdollisen työnpaikan löydyttyä työtarjouksen, työnantaja vastaa työsopimuksesta, palkkauksesta tms.) Myöhäisestä työtarjouksesta huolimatta en miettinyt sekuntiakaan, vaan otin työpaikan heti vastaan! Kuun loppupuoli menikin asunnon etsimisessä, SINK-hakemuksen täyttämisessä/lähettämisessä (Skatteverket)  ja muiden kesään ja muuttoon liittyvien asioiden hoidossa. Asunnon suhteen minulla kävikin tuuri; löysin hyvän vuokrahuoneen hyvältä alueelta! Muutin 27. toukokuuta Ursvikiin, Syndbybergiin, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Tukholman ydinkeskustasta. Työt aloitin sitten 1. kesäkuuta.

Työ kotihoidon työntekijänä sisälsi kaikkea mahdollista; huolehdin asiakkaiden henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, viihtyvyydestä, ruokailuista, kauppaostoksista ja kodin siisteydestä. Työskennelläkseen kotihoidossa ei tarvinnut mitään erikoista koulutusta, sillä työtehtävät olivat ”haastavuudeltaan” melko helppoja ja jokapäiväisiä. Luottamus oli kotihoidossa ainoa asia, joka vaadittiin jokaiselta työntekijältä; kotihoidon työntekijät huolehtivat yleisten työtehtävien lisäksi asiakkaiden avaimista sekä lääkityksestä, ravitsemuksesta sekä rahoista, jos työtehtävänä oli kaupassakäynti (’inköp’) tai lääkkeiden haku apteekista.

Työpäivät olivat kovin vaihtelevia, aina riippuvaisia asiakkaista. Asiakkailla oli eri pituisia ja sisältöisiä vierailuja (’besök’) päivästä riippuen. Jokainen työpäiväni alkoi kahvikupillisella ja päivän asiakkaiden vierailuihin tutustumisella; mitä tarvitsee ottaa toimistolta mukaan (esim. kauppakassi, asiakkaan pankkikortti, hoitovälineitä, ruoka-annos tms.), kuinka monta vierailua päivän aikana on, kuinka monta avainta täytyy ottaa aamulla mukaan jne. Toimistolta sai päiväksi työpuhelimen käyttöönsä, jonka kautta kirjauduttiin Avista -nimiseen sovellukseen, josta sitten näki oman työpäivänsä (’schema’) ja asiakkaiden tiedot. Sovelluksen käyttö helpotti työntekoa, sillä sitä kautta näki oman päivän lisäksi sen, ketä muita oli töissä ja kenenkin asiakkaan luona, kenellä ja missä asiakkaiden avaimet olivat jne. Avaimille oli toimistolla oma kaappinsa, josta joka aamu asiakkaan vieralun hoitava työntekijä sitten otti avaimen ja ”latasi” sen sovelluksen kautta itselleen/oman nimensä alle. Tätä kautta muut työntekijät näkivät kenellä kunkin asiakkaan avaimet olivat. Avaimet palautettiin päivän aikana tai päätteeksi takaisin toimistolle ja kaappiin; avain kirjattiin ns. avainkaappipuhelimelle (’nyckelskåp’).

Vaikka osa asiakkaista oli suomenkielisiä, oli työkieli pääsääntöisesti ruotsi. 75 prosenttia vakituisista työntekijöistä olivat täysin ruotsinkielisiä, samoin ryhmänjohtaja (’gruppchef’) sekä työntekijä-vastaava (’bemanningsansvarig’). Myös kaikki dokumentointi kirjoitettiin ruotsiksi (dokumentointi asiakkaista, heidän lääkityksestä, jne.).

Työsuhteeni aikana kohtasin muutamia vaativampia kielellisiä tilanteita asiakkaideni kanssa; syynä suomenruotsalainen murteeni. Vaikka osa asiakkaistani oli suomenkielisiä tai -taitoisia (joiden kanssa ei kielellisiä ongelmia tullut vastaan), oli suurin osa asiakkaista ruotsinkielisiä ja kotoisin Ruotsista, eikä heillä ollut minkäänlaista suomen kielen taitoa tai käsitystä suomenruotsissa esiintyvistä sanoista/sanonnoista. Aluksi oli vaikea vältellä suomenruotsin sanoja, kuten sanaa roskis tai suomenruotsissa enemmän esiintyviä sanontoja/tapoja, kuten pikkusanoja ju, väl, aj ja nog.

Kesän aikana vierailin Kuninkaanlinnassa ja Drottningholmin linnassa. Myös NordJobb järjesti joitakin tapahtumia, kuten piknikkejä, kesätapaamisia ja brunsseja eri puolilla Tukholmaa.

 

Kuninkaanlinnan aula.

 

Drottningholmin linna.

 

Skinnarviksbacken.

 

Ilman tätä karttaa en olisi selvinnyt kesää. Asuin Hallonbergin ja Rissnen asemien välissä. Konttori sijaitsi lähellä Vällingbyn asemaa. Aamuisin menin bussilla Hallonbergin asemalle, sieltä metrolla sinistä linjaa ”mot Kungsträdgården” Fridhemsplanille ja vaihdoin siellä vihreälle linjalle ”mot Hässelby strand” ja jäin pois Vällingbyn asemalle.

Kesätyö Tukholmassa oli minulle kokemus, ja olisin todennäköisesti ilman pohjoismaisten kielten pakollista kieliharjoitteluakin jossain vaiheessa elämääni lähtenyt nordjobbaamaan Ruotsiin! Suosittelen nordjobbaamista jokaiselle skandille ja nordistille!

 

Mvh,

 

Henrik

Nordkurs: kysymyksiä ja vastauksia

Nordkurs-haku on nyt auki, ja vielä on muutama viikko aikaa hakea, sillä haku päättyy 1. maaliskuuta. Nordkurssit on tarkoitettu juuri Pohjoismaisten kielten opiskelijoille, ja ne soveltuvat parhaiten toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille.  Ajankohdan takia kysyimme Jesse Väänäseltä vinkkejä ja kokemuksia Nordkurssiin liittyen.

Miksi lähdit Nordkurssille?

Halusin eräänlaisen vaihtokokemuksen viettämättä kuitenkaan pidempää aikaa poissa. Lisäksi Tanska maana ja tanska kielenä kiinnostaa, ja halusin kulttuurioppia paikan päällä. Lisäksi kieliharjoitteluraportin kirjoittaminen oli mielessä. Olisin jo kahdesta kesästä Tukholmassa Nordjobbissa voinut kirjoittaa, mutta en saanut aikaiseksi 😀 Nordkurssista oli jopa helpompi kirjoittaa raporttia.

Missä olit ja kuinka kauan?

Tanskan Odensessa, joka on Fynin suurin ja koko Tanskan 3. suurin kaupunki noin 190 000 asukkaalla. Kurssin kesto oli noin kuukausi. Itse kurssin oppitunnit pidettiin Syddansk Universitetin Odensen kampuksella.

Maisemakuva, josta näkyy tanskan alavuus, tuulisuus, ja vehreys!

Mitä Nordkurs pitää sisällään? Koitko kurssin työlääksi?

Kurssien sisältö vaihtelee suuresti, ja nordkursin sivulla on aika tarkat kuvaukset sisällöistä. Oman kurssini nimi oli Kursus i dansk sprog og kultur for finske studerende ). Kurssilla opeteltiin tanskaa tanskaksi oppitunneilla, aineita oli fonetiikka, kielenkäyttö, morfologia/syntaksi ja kirjallisuus/yhteiskunta/historia. Kurssin opettaja ja järjestäjä Thomas Madsen on itse erikoistunut fonetiikkaan, joten ääntämisellä ja ymmärryksellä oli mukava painoarvo. Thomas muuten puhui meille ainoastaan tanskaa, josta ei kurssin alussa ymmärtäny mitään, ja kurssin lopussa kaiken!

Tanskan numeroita opeteltiin tällaisten avulla: Thomas sanoi numeron, joka piti tietää/päätellä ja siihen piti piirtää viiva.

Onko kurssi maksullinen? Onko kurssille mahdollista hakea stipendiä? Jos on, miten sitä haetaan?

Itse kurssi ei ollut maksullinen, mutta majoitus ja kuukauden paikallisliikennekortti maksoivat reilusti (muistaakseni yli 500€). Kurssia varten sain stipendin 880€, joka tuli tilille toukokuussa jo hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Kurssille hyväksytyille myönnetään automaattisesti stipendi.

Paljonko kurssilla kului rahaa?

Rahaa meni edellä mainittujen kulujen lisäksi lentoihin (Nämä saa tietysti halvemmalla, jos varaa hyvissä ajoin. Itse otin sekä paluun että menon kummankin vain viikkoa ennen koneeseen nousua.), ruokaan yms. Vähintään 10-15€ kannattaa varata päivää kohti. Esimerkiksi lounas syötiin yliopiston ravintolassa, jossa erittäin monipuolisesta valikoimasta punnittiin itse ateria, jonka hinnaksi tuli yleensä 4-7€. Huom: jos olet nordkursilla Norjassa, varaudu maksamaan oluesta ravintolassa 9€ (ja kaikesta muustakin kaikkialla paljon).

Tyypillinen lounaslautanen, paljon kaikkea. Huom! kuvassa näkyvää olutta ei ole todellakaan tapana juoda luokkahuoneessa, niin kuin tässä tapahtuu. Thomas sanoi, ettei koko yliopistouransa aikana ole nähnyt moista. Tyhminä suomalaisina luultiin, että Tanskan vapaamielisyys kattaisi tämänlaisen 😀

Jos lähtee kurssille esimerkiksi Norjaan tai Tanskaan, täytyykö kieliä osata jo entuudestaan?

Kieliä ei yleensä tarvitse osata etukäteen. Kursseja on kuitenkin vaativuusasteeltaan erilaisia. Osa kursseista on tarkoitettu pelkästään suomalaisille/norjalaisille/yms., mutta osa on tarkoitettu kaikille. Kaikille tarkoitetuissa kursseissa oman ruotsin/skandinaviskan taidon tulee olla jo vähän parempi, jotta osaa seurata mukana muiden kurssilaisten puhetta. Ei kuitenkaan tarvitse mikään täydellinen taitaja olla, kyllä kurssilla oppii.

Mitä jäi mieleen? Mitkä olivat kurssisi hyvät ja huonot puolet?

Mieleen jäi hyvä tietopaketti ja kokemus tanskasta ja Tanskasta, sekä hyvät muistot. Omalla kurssillani oli erittäin hyvä porukka, ja ryhmähenki oli loistava! Tehtiin mm. kurssin lopussa toisillemme vihot, joihin jokainen kirjoitti/piirsi yhdelle sivulle terveisiä. Huonoja puolia: kurssilla katsottavat elokuvat olivat ehkä vähän surullisia. Vapaapäiviä ei ollut muut kuin sunnuntait, ja sunnuntaisinkin oli ohjelmaan merkitty elokuvan katsominen porukalla kotiläksynä. Toisaalta vapaapäiviin ei ollut tarvettakaan, sillä arkipäivisin ohjelma loppui jo yhdeltä, ja lauantait käytettiin mielenkiintoisiin ekskursioihin.

 

Käytiin exculla mm. Kööpenhaminassa.

Tekisitkö jotain eri tavalla näin jälkikäteen ajateltuna?

En tekisi mitään eri tavalla. Tai no ehkä olisin useana kesänä hakenut eri kursseille!

Mitä Nordkurssia ennen ja sitä hakiessa tulee huomioida?

Ota selvää kaikista matka- ja kurssiaikatauluista, tee hyvä hakemus. Pidä huoli, että budjetti on kunnossa. Mahdollista on myös hakea kesäopintotukea (en tiedä onko blogissa sopivaa kertoa, ettei aina välttämättä kannata kertoa kelalle jo saadusta stipendistä).

Mitä hyötyä Nordkurssista on?

Kielitaito ja kulttuurituntemus paranevat. Saa mahtavan kokemuksen ja syvän sukelluksen tanskalaiseen/muunmaalaiseen sielunelämään. Muun muassa Tanskan poliittiseen maailmaan ja tanskalaisen yhteiskunnan rakennemuutokseen pääsi sisälle.

Menisitkö uudestaan?

Ehdottomasti ja estottomasti!

Tämän vuoden kurssit ja lisätietoa kursseista löydät osoitteesta nordkurs.org.

Nordkurs – Norge

Áfram Ísland – och andra berättelser från Trondheim

För drygt nio månader sedan fick jag veta att jag har blivit antagen till Nordkurs i Trondheim. Mina kunskaper om staden vid Nidaroselva var ganska begränsade innan jag åkte dit. Jag visste att Norges mest framgångsrika fotbollsklubb genom tiderna, Rosenborg, kommer därifrån och att min familj hade besökt staden i slutet av 1980-talet, alltså innan jag själv föddes. Som ett minne från den där resan hade mina föräldrar köpt ett par trollfigurer med Trondheim – t-skjortor på sig. Redan vid tidig ålder minns jag att de där figurerna stod i bokhyllan och tittade på mig. Nu var det dags för mig att upptäcka deras hemmaplan.

På morgonen av 19 juni tog jag båten från Åbo mot Stockholm. Jag tillbringade natten i Arlanda flygplats för att fortsätta mot Trondheim via Oslo i morgon bitti. Flygresan gick smidigt. Under flyget mot Trondheim började jag inse att nya språkliga utmaningar väntar på mig. Som målsättning för min vistelse hade jag att försöka klara mig på norska i varje situation då när jag är ensam. Jag hade nyligen avlagt kursen Norska i grannspråksperspektiv och kände mig relativt bekväm med språket. Ett lyckat försök att köpa bussbiljett med studentrabatt var en bra början.

Moholt studentby på midsommarafton.

Under vistelsen i Trondheim bodde jag i Moholt studentby tillsammans med mina kurskompisar. Det kändes ganska hemtrevligt direkt från första dagen; man kunde nästan inbilla sig vara i Studentbyn i Åbo. Jag delade lägenhet med kurskompisarna Karoliina, Eeva och Taru. Moholt ligger drygt 3,5 km söder om byn (dvs. centrum) och ungefär 2,5 kilometer från universitetscentret i Dragvoll. Eftersom det inte var särskilt billigt att ta bussen (drygt 25 NOK per enkelbiljett) så gick vi en hel del varje dag. Redan vid första dagen i kursen kändes det väldigt lätt att umgås med andra deltagare och en stark laganda utvecklades ganska snabbt.

Dagarna i universitetet följde samma schema med några undantag. Föreläsningarna började kl 10 och tog slut kl 15. I Norge brukar man hålla en kort paus efter 45 minuter, vilket är rätt så fint tänkt tycker jag. Varje dag hade vi 75 minuters lunchrast. I början av kursen handlade föreläsningarna mer om språk för att sedan fortsätta med litteratur. Det bästa med pluggandet var att man blev van vid att höra olika norska dialekter, eftersom föreläsarna kom från olika delar av landet.

Rosenborg BK är stadens stolthet.

På fritiden brukade vi upptäcka staden. Midsommardagen bjöd på ett av de underligaste äventyren jag någonsin varit med i. Vi beslöt oss att ta en titt på Gråkallbanen, som är verdens nordligste trikk (sv. världens nordligaste spårvagn) tillsammans med Andreas och Taru. Först gick vi nere till byn och fortsatte med trikken mot slutstationen Lian. Innan jag åkte till Trondheim hade jag läst att fjället Gråkallen skulle ligga någonstans i närheten av Lian. Taru fortsatte hemåt med trikken, medan Andreas och jag bestämde att gå hela vägen till Gråkallen. Idén kändes kanonbra för en stund. Vi inbillade oss att vägen till Gråkallen skulle vara lätt att gå, men verkligheten slog oss rakt i ansiktet ganska snabbt…

Den känslan när du korsar en myr rätt så felaktigt utrustad…

Först följde vi en stig som tog slut plötsligt. Andreas hade GPS med sig så vi fortsatte framåt ändå för att komma till en relativt stor myr. Myren såg torr ut och däremot bestämde vi att följa vägskyltarna mot Gråkallen. Med en smula blöta fötter hittade vi vägen bort från myren. Drygt en timme senare var vi äntligen på toppen av Gråkallen. Vi kunde dock inte ta spårvagnen tillbaka till centrum, eftersom det inte gick att betala biljetter med kort. Det betydde att vi var tvungna att gå hela vägen till Moholt. Cirka 25 kilometer och 19 000 steg senare var vi framme.

Träsket Bakklivann i Bymarka, Trondheim.

Fotbolls-EM var på gång och vi brukade se på Islands matcher tillsammans med gänget. Åttondelsfinalmatchen mot England blev en riktig höjdare både spel- och stämningsmässigt. Vi brukade titta på matcher i puben Lille London. Där satt vi tillsammans med cirka 40 islänningar bosatta i Trondheim. Islänningarna sjöng nationalhymnen och hejade superivrigt på sitt lag. Stämningen gick ner lite grann efter England tog ledningen. Island lyckades kvittera tack vare Ragnar ”Raggi” Sigurðsson och hela våningen exploderade efter Kolbeinn Sigþórssons mål på 18. minuten. England förlorade matchen och vi jublade tillsammans med islänningarna.

Røros.

En vecka före avresan arrangerade universitetet en resa till gruvstaden Røros som ligger cirka 150 kilometer sydöst om Trondheim. Vi fick ett omfattande inblick till gruvindustrin och dess historia genom att besöka gruvmuseét och Olavsgruvan. Dessutom fick vi njuta av kortreist (no. lokalproducerad) mat samt strålande vackra vyer kring staden. I Røros kändes det faktiskt som om man var någonstans i Lappland, fast staden ligger mer eller mindre på samma breddgrader med Vasa.

Vy från Gamle Bybro.

Till sist vill jag ge lite tips för de som är intresserade av att fara till Nordkurs. Trondheim är en väldigt fin stad med färggranna trähus, vacker natur och trevliga människor. Allt var riktigt välplanerat i universitetet och man kunde alltid lita på det att personalen hjälper en ifall man har problem. Hur gick det med min målsättning sist och slutligen? Jag klarade mig på norska i alla situationer när jag befann mig ensam (t.ex. i matbutiken/postkontoret/bostadskontoret, osv.). Söker man någonting negativt av vistelsen så finns det en nackdel. Det kan hända att det finns köksredskap i lägenheterna, men det varierar väldigt mycket. I vår lägenhet hade vi bara en liten kastrull och en ugnsplåt, vilket betydde att vi använde mestadels bara ugnen för att laga mat. Prismässigt är Trondheim en aning dyrare än Åbo (you have been warned). Deltar man i Nordkurs så lär man känna sig nya fina människor från andra nordiska länder. Detta är den viktigaste saken som följer med mig – drygt ett halvt år senare.

Mer information om Nordkurs: http://nordkurs.org

Trondhjæm, Trondhjæm å allj som itj e trøndera e dom dom dom…”
Two Fat Kids In A Tub – Trønder-Rap

Pekka Toivonen