Kokoonnuimme Turku-saliin kuulemaan meillä opiskelevien ja meiltä jo valmistuneiden Skandien kokemuksia työelämästä, vaihto-opiskelusta ja kieliharjoittelusta. Tapahtuma oli suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, sillä se järjestettiin osana Pohjoismaisten kielten aloituskurssia. Illan aikana saimme paremman käsityksen esimerkiksi siitä, mitä työllistymismahdollisuuksia meillä tulevaisuudessa voisi olla, ja miten voisimme tehdä kesätöitä harjaannuttaen samalla ruotsin kielen taitoamme.
Ensimmäisenä puhujana kuulimme Hanna Salorantaa, joka on valmistunut Turun yliopistosta, pohjoismaisen filologian (nykyisin pohjoismaiset kielet) oppiaineesta vuonna 2012. Sivuaineinaan hän on opiskellut saksaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta, sekä suorittanut pedagogiset opinnot. Opetusharjoittelussaan Turun Normaalikoulussa Saloranta oli opettanut lapsia ja nuoria, mutta päätyi ensimmäisen työpaikkansa Boyling Oy:n kautta opettamaan enimmäkseen aikuisia. Sittemmin hän on opettanut ruotsia muun muassa Paasikivi-opistossa, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa sekä Turun yliopiston Kieli- ja viestintäkeskuksessa.
Saloranta kertoi meille yliopisto-opintoihin kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista, jonka muita aineita opiskelevat käyvät osana opintojaan, mutta joka hyväksiluetaan meidän oppiaineessamme automaattisesti, kun opiskelija on edennyt opinnoissaan riittävän pitkälle. Lisäksi Saloranta kertoi vaihtokokemuksistaan Tukholmassa, sekä ajastaan Skandica ry:n puheenjohtajana. Hänen opiskeluaikanaan on järjestetty muun muassa Skandican 40-vuotisjuhlat.
Toisena kuulimme viime keväänä Uppsalan yliopistossa vaihdossa ollutta viidennen vuoden opiskelijaa Ronja Laaksosta. Hän oli lähtenyt vaihtoon, koska kynnys puhua ruotsia oli ollut suuri, ja vaihdossa hän oli oppinut käyttämään ruotsia käytännössä. Saimme kattavan kuvauksen siitä, miten vaihtoon haetaan, ja mitä esimerkiksi vaihdosta palatessa tulee muistaa. Laaksonen kertoi myös Uppsalasta kaupunkina ja antoi käytännön vinkkejä esimerkiksi polkupyörän ostamiseen. Mieleen jäivät muun muassa Nationit, jotka ovat Uppsalan yliopiston osakuntia, ja järjestävät esimerkiksi Gasquet-tapahtumia, jotka ovat hieman hienompi versio meidän sitseistämme. Laaksosen positiiviset kokemukset vaihto-opiskelusta innostivat meitä keskustelemaan siitä, mihin itse haluaisimme lähteä vaihtoon.
Viimeisenä saimme kuulla Wera Kunnaksen kesätyökokemuksesta Ahvenanmaalla. Kunnas oli suorittanut pohjoismaisten kielten opintoihin kuuluvan kieliharjoittelunsa tarjoilijana hotelli- ja kongressikeskus Havsviddenin ravintolassa Getassa. Työpaikan hän oli saanut Nordjobbin kautta. Saimme kuulla hyödyllistä tietoa hakuprosessista, kuten esimerkiksi, mitä Kunnas oli kirjoittanut motivaatiokirjeeseensä hakuvaiheessa. Kunnas kertoi myös, millä muilla tavoin kieliharjoittelun voi suorittaa. Kyseessä on vähintään neljän viikon työ-, opiskelu- tai harjoittelujakso Ruotsissa, jossakin toisessa Pohjoismaassa tai Ahvenanmaalla. Myös asepalvelus Dragsvikissä hyväksiluetaan, sekä 25 opintopistettä esimerkiksi JOO-opintoja Åbo Akademilla.
Ilta oli kaikin puolin antoisa ja mielenkiintoinen. Oli mukavaa kuulla sekä työ- että opiskelukokemuksia meitä pidemmällä olevilta opiskelijoilta ja jo valmistuneelta ruotsinopettajalta. Ilta selkeytti omia suunnitelmiamme ja toiveitamme esimerkiksi tulevaisuuden työskentelymahdollisuuksia ajatellen. Oli myös mukavaa kuulla, että kesän voi viettää vaikka kauniissa maisemissa töitä tehden ja samalla pohjoismaisten kielten opintoja edistäen.
Tekstin kirjoittivat ensimmäisen vuoden opiskelijat Amanda Grönroos ja Severi Vuori
