Me kysyimme tuutoreilta, he vastasivat!

Tuutorihaku ensi lukuvuodelle 2018-2019 on nyt käynnissä! Tuutorina pääset auttamaan uusia opiskelijoita tutustumaan yliopiston arkeen, tapoihin ja kulttuuriin. Uudelle opiskelijalle tuutorit ovat tärkeässä roolissa opintojen alkuvaiheessa. Tuutoroinnista saat hyvää työkokemuksta pienryhmäohjaamisesta, organisoinnista ja ajanhallinnasta. Lisäksi saat opintopisteitä ja rahallisen korvauksen. Tiedekunnat järjestävät tuutoreille ennen syksyn tuutorointia koulutuksen, josta saa hyviä vinkkejä ja ohjeita tuutorointiin! Skandican hallitus on koko tuutoroinnin ajan myös tukena ja turvana 🙂

Haku on auki 28. helmikuuta asti osoitteessa intranet.utu.fi/tuutoriksi.

Alta pääset kurkkaamaan oppiaineemme aikaisempien tuutoreiden vastauksia tuutoriaiheisiin kysymyksiin! 🙂

Miksi hait tuutoriksi?

Mulle oli oikeastaan selvää jo pilttivuotena, että haen tuutoriksi. Suurin syy hakemiseen oli uusiin opiskelijoihin tutustuminen heti alkusyksystä ja kiva tekeminen yhdessä. Omat tuutorini suosittelivat myös lämpimästi tuutorihommiin hakemista. Omalla kohdallani opintojen aloitus ja koko pilttivuosi oli niin mahtava, että halusin kokea saman uudelleen tuutorin näkökulmasta.

– Maiju Haapanen, tuutori 2014, piltti 2013

Mitä kuuluu tuutorin tehtäviin?

Tulevat tuutorit käyvät ennen syksyn alkua kahdessa koulutuspäivässä, joissa tutustutaan tuutoroinnin käytänteisiin. Ennen opintojen alkua olevan puolitoistaviikkoisen orientaatiojakson suunnittelu on tuutoreiden vastuulla. Orientaatiossa muun muassa ilmoittaudutaan syksyn kursseille ja käydään kampuskierroksella perehtyen yliopisto-opintoihin ja tutustuen kanssaopiskelijoihin. Johdantoon kuuluu myös illanviettojen suunnittelua, vapaa-aikaan sijoittuvaa ohjelmaa.  Orientaation suunnittelussa yhteistyötä käydään tiedekunnan, oppiaineen ja ainejärjestön välillä. Opintojen alkamisen jälkeen vastuu siirtyy tuutoriopettajille, jotka jatkavat opiskelijoiden kanssa opintojen suunnittelussa. Epävirallisiin tehtäviin orientaation jälkeen lukeutuvat haalaritilaukset ja tavoitettavissa oleminen uusien opiskelijoiden apuna.

– Roosa Väisänen; tuutori 2015, piltti 2014

Voiko ensimmäisen vuoden opiskelija hakea tuutoriksi?

Ehdottomasti voi ja suosittelen! Ensimmäisen vuoden opiskelijalla on vielä tuoreessa muistissa oman pilttisyksyn tapahtumat ja tuutoroinnin suunnittelu sujuu helposti. On myös helppo samaistua uusien pilttien asemaan, sekä samalla tulee sopivasti kerrattua itselle opetetut ja ehkä jo unohtuneet tärkeät asiat.

– Suvi Nuttunen; tuutori 2017, piltti 2016

Onko tuutorointi vaativaa?

Haasteellisinta tuutoroinnissa oli varmaankin tekemisten suunnittelu ja aikataulujen miettiminen. Tuutoroinnin suunnittelu kannattaakin tehdä huolella ja hioa loppuun asti että pilteille jää varma ja motivoitunut kuva tuutoreista.

– Laura Koskinen; tuutori 2015, piltti 2011

Mikä oli hauskin muistosi tuutoroinnista?

Tuutoroinnista on mahdotonta kertoa vain yhtä hauskinta muistoa, sillä tuutorointiin sisältyi niin monta hauskaa hetkeä! Meillä oli koko porukan kesken hyvä henki, eikä esimerkiksi bussin odottelu tunnin ajan hotellin pihassa lainkaan heikentänyt sitä. Kanssatuutorit ja ihanat piltit selvisivät alkusyksyn kommelluksista like a kung.

– Katri Palonen; tuutori 2017, piltti 2014

Miksi hyötyä koet saaneesi tuutorina toimimisesta?

Sain tuutorina toimimisesta uusien kavereiden ja rahapalkkion lisäksi kokemusta organisoinnista ja ryhmänohjaamisesta. Hyödyin itsekin tiedoista joita piti etsiä ja esittää pilteille, esimerkiksi sivuaineisiin ja tutkintorakenteeseen liittyen. Uskon että merkintä opintorekisterissä ja CV:ssä on hyödyllinen työnhaussa.

– Aino Ristikankare; tuutori 2015, piltti 2014

Viekö tuutorointi paljon aikaa?

Tuutorointi vei varsinkin alussa tosi paljon aikaa kun kaiken halusi tehdä hyvin ja selvittää asiat etukäteen niin perusteellisesti kuin mahdollista. Lukuvuoden alussa orientaatioviikkojen suunnittelu oli työläintä, sillä suurin osa päivämääristä selvisi vasta tosi myöhään. Kaikesta kuitenkin selvisi ja jo ensimmäisten päivien aikana tuutorointi alkoi tuntua enemmän harrastukselta, go with the flow-fiilis jatkui kevääseen asti ja oli kiva nähdä että omat piltit olivat ryhmäytyneet hyvin! Tuutorointi ei siis missään nimessä ollut turhaa! 😉 Koko syksy menikin bileissä juostessa ja yhteisillä pilttietkoilla. Vaikka tuutorointi vei oman aikansa, oli se palkitsevaa. Mitään en vaihtaisi pois ❤.

– Jutta Mannonen; tuutori 2016, piltti 2015

Mikä oli antoisinta tuutoroinnissa?

Antoisinta tuutoroinnissa oli ehdottomasti se, että sain tutustua niin moneen ihanaan uuteen ihmiseen! Monesti sanotaan, että pilttivuonna solmitaan ystävyyssuhteita, jotka kestävät läpi elämän. Sama koski myös meitä tuutoreita. Paras ystäväni on oma pilttini ja meistä tuutoreistakin tuli erottamattomia ❤

– Eeva Markkanen; tuutori 2016, piltti 2015

Skandican alumni- ja infoilta 22.01.2018

Skandica järjesti maanantaina 22.1. jo perinteeksi muodostuneen alumni-illan, jonka tarkoituksena on tuoda kuuluviin erilaisia työkokemuksia  ja -mahdollisuuksia, joita pohjoismaisten kielten oppiaineesta valmistuminen on tarjonnut ja tulee mahdollisesti tarjoamaan. Tänä vuonna illan aikana kuultiin myös kokemuksia kieli- ja työharjoittelun suorittamisesta eri Pohjoismaissa. Alumni- ja infoilta järjestettiin tänä vuonna Kampuskappelissa.

Illan ensimmäinen puhuja oli vuonna 2008 valmistunut Skandican puheenjohtajanakin toiminut Marika Salko-Aho. Hän aloitti opintonsa vuonna 2003, eli hän valmistui viiden vuoden tavoiteajassa! Hän oli opintoaikoinaan myös Humanitas-aktiivi ja mukana mm. TOPN:n ja Pohjola-Nordenin toiminnassa.

Marika opiskeli pääaineenaan pohjoismaista filologiaa ja sivuaineinaan poliittista historiaa, valtio-oppia ja liiketaloutta. Hän suoritti vaihto-opintoja jopa kaksi kertaa, Göteborgissa yhden lukukauden ajan ja Uppsalassa 2 kuukauden ajan. Uppsalassa Marika kirjoitti graduaan suomalaisten opiskelijoiden kielitaidon paranemisesta.

Valmistumisen jälkeen Marika on työskennellyt eri yrityksillä ja erinäisissä tehtävissä. Hän työskenteli mm. silloisen Finnlinkin (nyk. Finnlines) ruotsinkielisenä puhelinasiakaspalvelijana, Soneralla vuorotteluvapaasijaisena, Islannissa Suomen lähetystyö-harjoittelijana, Norjassa puhelinasiakaspalvelijana sekä henkilöstöhallinnossa ManPower:n palveluksessa.

Islannin hyväksi puoleksi Marika mainitsee henkilöstöhallinnon ja huonoksi puoleksi hiljaisuuden. Hyväksi puoleksi työskentelystä Norjassa mainitsee Marika kielitaidon.

Työ Norjassa puhelinasiakaspalvelijana alkoi muuttua yksitoikkoiseksi ja Marika alkoi etsimään töitä Suomesta. Hän saikin työpaikan AREVAlta Olkiluodosta rakennusprojektin assistenttina. Viiden työvuoden aikana hän eteni assistentista HR-koordinaattoriksi, jolloin hän hoiti mm. tuntiraportointia, palkanmaksuja ja rekrytointeja ja toimi työterveyshuollon yhteyshenkilönä. Hän hoiti myös yhtiön ulkomaisten työntekijöiden asioita.

AREVAn jälkeen vuonna 2015 Marika siirtyi Radiometerin palvelukseen Turkuun 1,5 vuoden määräaikaiseen työtehtävään. Yritys on tanskalainen ja pestiin haettiinkin kansainvälistä ja kielitaitoista työntekijää.

Vuosi sitten Marika siirtyi töihin Opteamille rekrytointiprojektiin, jossa hänellä oli ensimmäistä kertaa omia alaisia. Hän ja hänen tiiminsä vastasi rekrytoitujen perehdytyksestä, koordinoinnista ja yhteydenpidosta työntekijöiden ja yrityksen välillä. Hän oli töissä heinäkuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen jäi äitiyslomalle.

Marika mainitsee opintojen laajuudesta olevan hyötyä (sivuaineet), sekä kansainvälisyydestä jo opintojen aikana (NordJobb, Nordkurs). Ajattelun avaruus ja ennakkoluulottomuus vievät myös pitkälle. Myös ainejärjestötoiminnasta on ollut hyötyä; järjestötoiminnasta saa jo alustavan käsityksen henkilöstöhallinosta ja sen eri ”palasista”. Marika mainitsee myös nöyryyden ja valmiuden tehdä ennakkoluulottomasti ”mitä vain”, sillä unelmatyöhön harvoin pääsee suoraan valmistumisen jälkeen.

Illan toisena alumnipuhujana oli pohjoismaisten kielten projektitutkija Veijo Vaakanainen. Vuonna 2016 valmistunut Veijo opiskeli pääaineenaan pohjoismaisia kieliä ja sivuaineinaan saksaa, latinalaista filologiaa sekä suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Veijo on kirjoittanut gradun sekä pohjoismaisista kielistä sekä saksasta. Helmikuusta alkaen Veijo työskentelee Svenska kulturfondenin apurahalla.

Myös Veijo on ollut (ja on yhä) Skandica-aktiivi ja on toiminut mm. koulutuspoliittisena vastaavana. Edunvalvontaa hän on jatkanut tohtorikoulutettavan asemassa ja onkin mukana erilaisissa työryhmissä.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnalla vuosittainen kokonaistyöaika on 1624 tuntia, mutta työaikoja ei ole sen tarkemmin määritelty (poikkeuksena tietenkin lehtorit ja opettajat: luennot).

Vapaus vaatii myös suurta itsekuria.” – Veijo Vaakanainen

Tutkimuksen tekoon liittyy paljon muutakin kuin tutkimista; mm. tutkimusaineiston keruu, sen analysointi, koodaaminen ja  strukturoiminen sekä taustatietojen tallentaminen sähköiseen muotoon. Veijon työssä käytössä on Excelin ja Wordin lisäksi ScriptLog -niminen ohjelma, jonka avulla tutkijat pystyvät seuraamaan tutkimuksessa käytettävien tekstien kirjoittamisprosessia. Veijon työtehtäviin kuuluu myös lähdekirjallisuuden etsiminen ja aineistohaku sekä hankkeen nettisivujen luominen ja päivittäminen.

Projektitutkijan työn eri puolista Veijo mainitsee itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja vastuuntunnon. Tutkijan työ vaatii myös hyviä IT-taitoja, organisointikykyä ja tarkkuutta, sekä ajanhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkijan työssä englannin kielellä on suuri asema; tietelliset tekstit ja artikkelit ovat usein kirjoitettu englanniksi.

Illan info-osion puhujina olivat Piia Aidantausta, Tarita Tammi, Henrik Hurme ja Eeva Markkanen. He kertoivat kieliharjoittelukokemuksistaan eri Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla. Piia kertoi myös työharjoittelun suorittamisesta.

Piia suoritti kieliharjoittelunsa kirjoittamalla raportin jo ennen opintojen alkua tehneestään au-pair työstä Norjassa. Työharjoittelunsa hän suoritti yliopiston opiskelijahakijapalveluissa. Piia kertoi illan aikana myös NordKurssista Islannissa, jossa hän oli opintojensa aikana.

Islanti – Piia

Tarita kertoi NordJobb -kokemuksistaan Norjassa, Henrik Ruotsissa ja Eeva Ahvenanmaalla.

Geiranger – Tarita
Tukholma – Henrik
Kökar – Eeva

_______________________________________________________________________________________________

Tips för sökande:

NordKurs: kurssille hyväksytyt saavat stipendin, joka kattaa asumisen ja lennot. Asuminen järjestetään; yhteinen asunto, omat huoneet tai jaettu huone. Usein 3 viikkoa, Islannissa 4 viikkoa.

NordJobb: organisaatio hoitaa hakemuksen lähettämisen työnantajille ja toimittaa mahdollisen työpaikan tullen tarvittavat tiedot. Työpaikan vastaanottamisen jälkeen työnantaja on vastuussa mm. työsopimuksen kirjoittamisesta. NordJobb auttaa asunnon hankinnassa, mutta ole myös itse aktiivinen!

_______________________________________________________________________________________________

Kiitos kaikille illan puhujille ja mukana olleille! 🙂

– Henrik

Kokouksessa kuultua 24.1.

// Julkaisemme pienen koonnin hallituksen kokouksessa esille tulleista asioista, jotta jäsenistö on paremmin kärryillä mitä ainejärjestössämme tapahtuu 🙂 Mikäli haluat kuulla lisää kokouksissa käydyistä asioista, nykäise hallituslaisia hihasta, tule fikaamaan träffetidille (jokatoinen ke kl 13:45-14:15 @Kaffila) tai osallistu itse kokouksiin! Kaikki pöytäkirjat julkaistaan hallituksen hyväksynnän jälkeen nettisivuilla, josta voi myös käydä lukaisemassa vanhoja pöytäkirjoja. //

 

Skandica ry:n hallituksen kokouksessa keskiviikkona 24.1. kuultua:

  • Skandica on mukana yhteisessä liikuntavuorossa Asteriski, Delta, Digit, Nucleus ja TYK ry:n kanssa. Lajit vaihtelee ja homma on täysin ilmaista (yliopistoliikunnan maksaminen ei tarpeen). Vuorot on joka viikko edulla su klo 11.50-13.50 ja iskerillä ti klo 14.50-15.50. 
  • Skandicollegeiden toinen tilauserä on käynnissä! Paitoja pääsee sovittelemaan ke 24.1. ja 31.1. kl 13:45-15:15 Kaffilassa ja omasi voit tilata täältä: https://skandica.utu.fi/college/
  • Skandica lähtee Kårenin kirppikselle su 18.2. (ja su 18.3. mikäli tavaraa on paljolti). Hyväntekeväisyyttä saa harjoittaa ja lahjoittaa käyttämättä jääneet hyväkuntoiset vaatteet ja tavarat oman ainejärjestömme hyväksi <3 Tavaroita otetaan vastaan träffetideillä <3
  • Järjestämme ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, jossa hyväksytään kunniaohjesääntö kunnianauhoja varten. Kaikilla jäsenillä on äänestysoikeus yhdistyksen kokouksessa. Kaikki paikalle siis keskiviikkona 7.2. kl 16 Turku-saliin!

Seuraava hallituksen kokous maanantaina 5.2. kl 8:30- Kaffilassa. Alla skandina är välkomna 🙂

Min sommar 2017 i Stockholm

// Näin alumni- ja infoillan lähestyessä ja jo käynnissä olevan NordJobb:n ja lähestyvän Nordkurs:n haun johdosta aloitamme Skandican blogissa uuden juttusarjan, jossa jo kieliharjoittelun suorittaneet kirjoittavat omista kokemuksistaan Pohjoismaissa (ja Ahvenanmaalla)! //

Ensimmäisenä vuorossa nordjobbaaminen Ruotsissa, Tukholmassa! Varsågoda!

Min sommar 2017 i Stockholm

Suoritin oman kieliharjoitteluni Ruotsissa, Tuhkolmassa viime kesänä, kesä- ja heinäkuun ajan. Työskentelin kotihoidossa henkilökohtaisena avustajana/kotihoidon työntekijänä (’omsorgspersonal’) FSB Finsk hemtjänst nimisessä yrityksessä. Yritys on jo pitkään työllistänyt suomalaisia kesätyöntekijöitä, mutta myös suomalaisia/suomenkielisiä työntekijöitä; yrityksen asiakkaisiin kuuluu useita ruotsin-suomalaisia kaksikielisiä ja suomenkielisiä asiakkaita. Itse työskentelin Vällingby-konttorissa Vällingby-Vinsta -alueella.

Hain NordJobb:n kesätyöpaikkaa jo vuoden 2017 alussa, mutta sain työtarjoukseni vasta toukokuun puolessa välissä. NordJobb oli kylläkin välittänyt hakemukseni eteenpäin, mutta itse työnantajan vastausta sai odottaa. (OBS! NordJobb välittää hakemuksen ja mahdollisen työnpaikan löydyttyä työtarjouksen, työnantaja vastaa työsopimuksesta, palkkauksesta tms.) Myöhäisestä työtarjouksesta huolimatta en miettinyt sekuntiakaan, vaan otin työpaikan heti vastaan! Kuun loppupuoli menikin asunnon etsimisessä, SINK-hakemuksen täyttämisessä/lähettämisessä (Skatteverket)  ja muiden kesään ja muuttoon liittyvien asioiden hoidossa. Asunnon suhteen minulla kävikin tuuri; löysin hyvän vuokrahuoneen hyvältä alueelta! Muutin 27. toukokuuta Ursvikiin, Syndbybergiin, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Tukholman ydinkeskustasta. Työt aloitin sitten 1. kesäkuuta.

Työ kotihoidon työntekijänä sisälsi kaikkea mahdollista; huolehdin asiakkaiden henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, viihtyvyydestä, ruokailuista, kauppaostoksista ja kodin siisteydestä. Työskennelläkseen kotihoidossa ei tarvinnut mitään erikoista koulutusta, sillä työtehtävät olivat ”haastavuudeltaan” melko helppoja ja jokapäiväisiä. Luottamus oli kotihoidossa ainoa asia, joka vaadittiin jokaiselta työntekijältä; kotihoidon työntekijät huolehtivat yleisten työtehtävien lisäksi asiakkaiden avaimista sekä lääkityksestä, ravitsemuksesta sekä rahoista, jos työtehtävänä oli kaupassakäynti (’inköp’) tai lääkkeiden haku apteekista.

Työpäivät olivat kovin vaihtelevia, aina riippuvaisia asiakkaista. Asiakkailla oli eri pituisia ja sisältöisiä vierailuja (’besök’) päivästä riippuen. Jokainen työpäiväni alkoi kahvikupillisella ja päivän asiakkaiden vierailuihin tutustumisella; mitä tarvitsee ottaa toimistolta mukaan (esim. kauppakassi, asiakkaan pankkikortti, hoitovälineitä, ruoka-annos tms.), kuinka monta vierailua päivän aikana on, kuinka monta avainta täytyy ottaa aamulla mukaan jne. Toimistolta sai päiväksi työpuhelimen käyttöönsä, jonka kautta kirjauduttiin Avista -nimiseen sovellukseen, josta sitten näki oman työpäivänsä (’schema’) ja asiakkaiden tiedot. Sovelluksen käyttö helpotti työntekoa, sillä sitä kautta näki oman päivän lisäksi sen, ketä muita oli töissä ja kenenkin asiakkaan luona, kenellä ja missä asiakkaiden avaimet olivat jne. Avaimille oli toimistolla oma kaappinsa, josta joka aamu asiakkaan vieralun hoitava työntekijä sitten otti avaimen ja ”latasi” sen sovelluksen kautta itselleen/oman nimensä alle. Tätä kautta muut työntekijät näkivät kenellä kunkin asiakkaan avaimet olivat. Avaimet palautettiin päivän aikana tai päätteeksi takaisin toimistolle ja kaappiin; avain kirjattiin ns. avainkaappipuhelimelle (’nyckelskåp’).

Vaikka osa asiakkaista oli suomenkielisiä, oli työkieli pääsääntöisesti ruotsi. 75 prosenttia vakituisista työntekijöistä olivat täysin ruotsinkielisiä, samoin ryhmänjohtaja (’gruppchef’) sekä työntekijä-vastaava (’bemanningsansvarig’). Myös kaikki dokumentointi kirjoitettiin ruotsiksi (dokumentointi asiakkaista, heidän lääkityksestä, jne.).

Työsuhteeni aikana kohtasin muutamia vaativampia kielellisiä tilanteita asiakkaideni kanssa; syynä suomenruotsalainen murteeni. Vaikka osa asiakkaistani oli suomenkielisiä tai -taitoisia (joiden kanssa ei kielellisiä ongelmia tullut vastaan), oli suurin osa asiakkaista ruotsinkielisiä ja kotoisin Ruotsista, eikä heillä ollut minkäänlaista suomen kielen taitoa tai käsitystä suomenruotsissa esiintyvistä sanoista/sanonnoista. Aluksi oli vaikea vältellä suomenruotsin sanoja, kuten sanaa roskis tai suomenruotsissa enemmän esiintyviä sanontoja/tapoja, kuten pikkusanoja ju, väl, aj ja nog.

Kesän aikana vierailin Kuninkaanlinnassa ja Drottningholmin linnassa. Myös NordJobb järjesti joitakin tapahtumia, kuten piknikkejä, kesätapaamisia ja brunsseja eri puolilla Tukholmaa.

 

Kuninkaanlinnan aula.

 

Drottningholmin linna.

 

Skinnarviksbacken.

 

Ilman tätä karttaa en olisi selvinnyt kesää. Asuin Hallonbergin ja Rissnen asemien välissä. Konttori sijaitsi lähellä Vällingbyn asemaa. Aamuisin menin bussilla Hallonbergin asemalle, sieltä metrolla sinistä linjaa ”mot Kungsträdgården” Fridhemsplanille ja vaihdoin siellä vihreälle linjalle ”mot Hässelby strand” ja jäin pois Vällingbyn asemalle.

Kesätyö Tukholmassa oli minulle kokemus, ja olisin todennäköisesti ilman pohjoismaisten kielten pakollista kieliharjoitteluakin jossain vaiheessa elämääni lähtenyt nordjobbaamaan Ruotsiin! Suosittelen nordjobbaamista jokaiselle skandille ja nordistille!

 

Mvh,

 

Henrik

Puheenjohtajan tervehdys

Hej allesammans, och gott nytt år 2018!

Uusi vuosi, juhlavuosi. Ystävämme Kalle Kustaa on hallinnut naapurimaatamme tänä vuonna 45 vuotta. Ensimmäisen maailman sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Disneyn Maija Poppanen saa jatko-osan. Zacharias Topeliuksen syntymästä on 200 vuotta. Cheek lopettaa uransa. Etelä-Koreassa järjestetään ensimmäiset talvi-olympialaiset. Vuonna 1968 perustettu ainejärjestömme Skandica täyttää kunnioitettavat 50 vuotta.

Uusi vuosi on siis myös juhlavuosi kaikille skandeille. 50 vuotta sitten puheenjohtajana toimi Anna-Kaisa Saukkoriipi. Vuonna 2018 50-vuotisen Skandican hallituksessa istuu viisi vanhaa ja viisi uutta toimijaa. Allekirjoittaneelle alkava kausi on jo kolmas, toinen puheenjohtajana. Syitä, miksi hallitustoiminta vie mukanaan on monia, mutta tärkein niistä linkittyy tämän vuoden teemaan. Mikäli viime vuoden teemana toimi monipuolinen uudistunut toiminta niin tänä vuonna se on ehdottomasti ryhmähenki, koko jäsenistön kesken.

Muistan ikuisesti lausahduksen ’Skandica ei ole koko elämä’ muutama vuoden takaa hallituksen vallanvaihtajaisista kun meidän uutta pilttihallitusta perehdytettiin. Näin kolmannen kauden alkaessa en voi sanoa muuta kuin että minulle tämä on sydämen asia. Oman perheen ja ystävien asustellessa kaukana Turun sivistyksestä, skandeista on huomaamatta muodostunut oma pieni rakas yhteisö, perhe. Huomaamatta sitä viettää 12 tuntia yliopistolla päivässä, vaikka varsinaisia luentoja on vain kaksi koko viikolla. Joku voisi kutsua tätä hulluudeksi, mutta kun jokin asia vie mukanaan on siitä vaikea luopua. Ihana ystäväni Wera Kunnas kirjoittikin hallitushaastattelussa marraskuussa: ”Eniten mut on saanu jatkamaan toiminnassa kuitenkin mun ystävät, joita oon saanu tämän kautta ja se kuinka hauskaa meillä oikeesti on ollut kokouksissa ja tapahtumissa yhdessä! Summa summarum, hallitustoiminta = pelkkää lovee since 2016 ❤”. En voi kuin olla samaa mieltä!

Tämän vuoden teema, ryhmähenki, linkittyy myös jokavuotiseen tavoitteeseen saada hallitus helpommin lähestyttäväksi. Palautekyselyssä syksyllä 2017 eräs jäsen kirjoitti osuvasti parannusehdotuksiin: ”Rohkaista uusia enemmän mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Saada heille nyt viimeistään sellainen tunne, ettei Skandica ole sisäpiirikerho!”. Syksyllä juttelin erään pilttimme kanssa hallitustoiminnasta, ja hän sanoi muistavansa ikuisesti lausahduksen ”hallituslaisetkin ovat tavallisia opiskelijoita, ei meitä kannata pelätä, saatika katsoa ylöspäin”, jonka olin sanonut hallituksen esittelyssä orientaatioviikoilla. Vuonna 2018 mennään kohti entistä vahvempaa yhteisöllisyyttä 

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille skandeille ja skandimielisille oikein hyvää uutta vuotta! TJ86 vuosijuhlille 

– Skandica ry:n hallituksen puheenjohtaja Eeva Markkanen

Kokouksessa kuultua 8.1.

// Julkaisemme pienen koonnin hallituksen kokouksessa esille tulleista asioista, jotta jäsenistö on paremmin kärryillä mitä ainejärjestössämme tapahtuu 🙂 Mikäli haluat kuulla lisää kokouksissa käydyistä asioista, nykäise hallituslaisia hihasta, tule fikaamaan träffetidille (jokatoinen ke kl 13:45-14:15 @Kaffila) tai osallistu itse kokouksiin! Kaikki pöytäkirjat julkaistaan hallituksen hyväksynnän jälkeen nettisivuilla, josta voi myös käydä lukaisemassa vanhoja pöytäkirjoja. //

Skandica ry:n hallituksen kokouksessa maanantaina 8.1. kuultua:

  • KIEKU tulee taas! Skandica, Anglica ja Kääntöpiiri järjestävät helmikuussa uudella konseptilla vanhan kunnon kielikuukauden, jolloin pääsee helposti tutustumaan muiden kieliainejärjestöjen opiskelijoihin. Facebook tapahtuma täällä.
  • Hallitus päätti marras-joulukuussa pidetyn palautekyselyn pohjalta, että träffetid pidetään jatkossakin Kaffilassa, mutta vaihdamme päiväksi keskiviikon ja pidämme träffetidin vain joka toinen viikko. Aloitamme uudella kaavalla 24.1. Kellonaika pysyy vanhana tuttuna 13.45-14.15.
  • Pilttien haalarit ovat täällä ja kastajaisia vietetään heti torstaina 11.1. Iso käsi pilteille sponsoreiden hankkimisesta, sillä he saivat haalarit tänä vuonna ilmaiseksi (y)
  • Skandivappu on ihan kohta täällä ja hallitus suunnittelee jo innoissaan kaikkea hauskaa jäsenistön pään menoksi! Mainittakoot esimerkiksi wabusitsit ja skandien omat approt 😉
  • Uusi tiedotuskanava on perustettu, nimittäin Skandica nyheter -whatsapp ryhmä, jonne tulee infoa Skandican tapahtumista. Skanditiedotus-whatsapp ryhmä palvelee edelleen työ- ja opiskelutietolähteenä.

Seuraava hallituksen kokous heti ensi viikolla maanantaina 15.1. kl 16:30- Feeniksin Rantakarissa. Alla skandina är välkomna 🙂

#alterlove och god jul!

Hejsan allihopa!

Syyslukukausi on jo pitkällä ja joulukin häämöttää nurkan takana – enää viikko jouluun! Ota hyvä asento ja vaikka lämpöinen glögikupponen käteen. Nyt on aika muistella, mitä kaikkea skandien syksyyn mahtui! 🙂

Elokuu

Elokuussa saatiin uudet ihanat piltit, jotka otettiin into piukeena vastaan! Tuutorit yhdessä hallituksen kanssa järjestivät ihka ensimmäiset Pilttisitsit, joissa piltit pääsivät tutustumaan sitsikulttuuriin. Yhdessä myös pelailtiin, grillailtiin perinteikkäästi Ruissalossa ja kahviteltiin talviunilta herätetyn Träffetidin merkeissä!

Kuukauden hashtagit: #ihaniipilttei #pakkoauttaa

Syyskuu

Syyskuussa piltit kastettiin pienten kielten kastajaisissa ja oli ilo nähdä kuinka teemapukeutumiseen oli panostettu! Uusien iltaa vietettiin Kaffilassa ja ennen TYY95-bileitä etkoiltiin Edisonissa. Kannan eli suomen kielen opiskelijoiden kanssa palattiin lapsuuden pihapelejen ja -leikkien pariin. Vielä muistuivat mieleen tervapata ja maanvalloitus ja jopa hyppynarulorut! Syyskuu päätettiin legendaarisilla rapujuhlilla, joita tänä vuonna juhlittiin koreasti, sillä Skandican rapujuhlat täyttivät 10v!

Kuukauden hashtagit: #kymppisynttärit #skandikivaa

Lokakuu

Pullantuoksun kera aloitettiin lokakuu, sillä juhlimme naapurimaan tavoin 4.11. Kanelbullens dagia eli suomalaisittain kansallista korvapuustipäivää. Namskis! Tarjolla oli 175 itseleivottua korvapuustia, jotka menivät iloisiin suihin. Lokakuussa reippailtiin Vaarniemen laavulle ja nautittiin luonnon rauhasta. Poikkitieteelliset sitsit sitsattiin yhdessä Pultereiden, IVAn ja Katkon kanssa Saaristobaarissa jonnetyyliin ja turkulaiset nordistit lähtivät myös Tampereelle moikkaamaan muita pohjoismaisten kielten opiskelijoita Nordistipäiville.

Kuukauden hashtagit: #turkkulainenudisti #euroshopperofficial

Marras- ja joulukuu

Marraskuussa lähdetiin ekskursiolle Raision Ikeaan Svenska Dagen -juhlaillalliselle. Kulttuuristakin nautittiin Åbo Svenska Teaterilla, kun parrasvaloihin pääsi huikea Piaf – jag ångrar ingenting -näytelmä! Nimbus 2000 huollettiin kuntoon huispausteemaisia Kaatobileitä varten. Loppukuusta piltit järjestivät kotoisat pikkujoulut, joista viimeistään sai itselleen joulufiiliksen. Tarjolla oli ihania jouluherkkuja ja pukkikin kerkesi paikalle jakamaan lahjoja! Kauden päättävät pikkujoulusitsit vietettiin tänä vuonna Asteriskin kanssa Vegasin loisteessa.

Kuukauden hashtagit: #alterlove #ruuantakii #houhou

Kiitokset vuoden 2017 hallitukselle ja tapahtumavastaavatovereilleni Iirikselle ja Minolle! Aivan mahtavia juttuja ollaan saatu toteutettua koko hallituspoppoolla! Omalta osalta hallitustoimeni loppuvat nyt vuodenvaihteessa ja keväällä astuvat ruotuun Skandican uudet tapahtumanvastaavat. Heille paljon onnea ja tsemppiä tulevaan vuoteen! Ensi vuonna on luvassa paljon kivaa: helmikuussa risteillään Nordistiristeilyllä ja nautitaan Kielikuukaudesta, myöhemmin keväällä (7.4.) juhlitaan 50-vuotiasta ainejärjestöämme  ja syksyllä koittavat Nordistipäivät Turussa!

Ihanaa ja rentouttavaa joululomaa kaikille! ❤

Jouluterkuin,
Mia

Kokouksessa kuultua 4.12.

// Julkaisemme pienen koonnin hallituksen kokouksessa esille tulleista asioista, jotta jäsenistö on paremmin kärryillä mitä ainejärjestössämme tapahtuu 🙂 Mikäli haluat kuulla lisää kokouksissa käydyistä asioista, nykäise hallituslaisia hihasta, tule fikaamaan träffetidille (joka ti kl 13:45-14:15 @Kaffila) tai osallistu itse kokouksiin! Kaikki pöytäkirjat julkaistaan hallituksen hyväksynnän jälkeen nettisivuilla, josta voi myös käydä lukaisemassa vanhoja pöytäkirjoja. //

Skandica ry:n hallituksen kokouksessa maanantaina 4.12. kuultua:

  • Alkuvuodesta 2018 perustetaan kunnianauhalautakunta vuosijuhlia varten, TJ121 vujuihin!
  • Haalarimerkkisuunnittelukilpailun voittajat ovat selvillä. Juhlavuosimerkin voittajaksi äänestettiin Eeva Markkanen ja vuosijuhlamerkin voittajaksi Suvi Laakkonen/Laura Jalonen! Hallitus kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita.
  • Syyskokouksen live-streaming sai paljon kehuja jäsenistöltä ja parhaimmillaan kokousta seurasi 80 henkeä. Uusi hallitus odottaa innolla ensi kautta!
  • Lärarmötessä kuultiin, että tutkijan tutkinto-ohjelma poistuu oppiaineestamme sekä perusopintojen uttal och fonetik -kurssi muuttuu nimelle uttal och samtal.
  • Budjetti tulee olemaan kovilla ensi vuonna. Varainhankinta ideoksi heitettiin esimerkiksi KakkuTukun herkkujen myyminen sekä skandikirpparin järjestäminen.
  • Nordistiristeily-ilmoittautuminen starttaa jo ensi viikon maanantaina 11.12. Merkkiluonnos on jo valmis ja risteilyjännä senkun kasvaa kasvamistaan!

Seuraava hallituksen kokous (ja samalla vuoden viimeinen) myöhemmin ilmoitettavassa paikassa torstaina 14.12. kl 12-. Alla skandina är välkomna 🙂

Kokouksessa kuultua 21.11.

// Julkaisemme pienen koonnin hallituksen kokouksessa esille tulleista asioista, jotta jäsenistö on paremmin kärryillä mitä ainejärjestössämme tapahtuu 🙂 Mikäli haluat kuulla lisää kokouksissa käydyistä asioista, nykäise hallituslaisia hihasta, tule fikaamaan träffetidille (joka ti kl 13:45-14:15 @Kaffila) tai osallistu itse kokouksiin! Kaikki pöytäkirjat julkaistaan hallituksen hyväksynnän jälkeen nettisivuilla, josta voi myös käydä lukaisemassa vanhoja pöytäkirjoja. //

Skandica ry:n hallituksen kokouksessa tiistaina 21.11. kuultua:

  • Vuosijuhlatoimikunnan suunnitelmat etenevät hurjaa vauhtia! Sponsoreista on kuitenkin vielä pulaa. Mikäli mieleesi tulee jokin taho, joka voisi olla kiinnostunut vuosijuhliemme sponsoroinnista, otathan yhteyttä mitä pikimmiten hallitukseen 🙂
  • Kaatobileet (9.11.) Vegasissa olivat suuri menestys! Hyvä me!
  • Syyskokous lähestyy ja uusi hallitus on kohta selvillä. Sääntömääräistä syyskokousta on mahdollista seurata ensimmäistä kertaa livenä Instagram-sovelluksen kautta maanantaina 27.11. kello 19 alkaen. Popparit esiin!
  • Pilttien haalarit on ilmoitettu saapuvaksi alustavasti viikoilla 51/52, tammikuussa luvassa haalarikastajaiset!
  • Vuoden 2017 Pohjoismaisten kielten Luciaksi on valittu Ella Kirjavainen.
  • Skandican palautekysely on ulkona. Kaikki hetimiten vastailemaan, jaossa lahjakortteja! Linkki tässä.

Seuraava hallituksen kokous myöhemmin ilmoitettavassa paikassa maanantaina 4.12. kl 18-. Alla skandina är välkomna 🙂

Hallitushaastattelu

Skandica ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa 27.11.2017 (klo 19-) valitaan tulevalle kaudelle 2018 uusi hallitus. Maanantaina 13.11. järjestimme hallituskähminnän, jossa vanhat toimijat vastailivat hallitushommista kiinnostuneiden kysymyksiin. Mikäli kähmintä jäi välistä, täältä löydät blogikirjoituksen, jossa istuva hallitus kertoo tehtävistään. Otathan yhteyttä hallitukseen joko sähköpostitse skandica-hallitus@lists.utu.fi tai kasvotusten, mikäli olet kiinnostunut hallitushommista 🙂

Alla pieni hallitushaastattelu, jossa sekä nykyiset että vanhat toimijat vastailevat kysymyksiin. Oikein ihanaa keskiviikkoa kaikille, nähdään syyskokouksessa!

Mieleenpainuvin muisto hallitusajoilta?

Mieleenpainuvin muisto on ehkä hallituksen ”viimeinen ehtoollinen” joulukuussa 2015 kun syötiin yhdessä hyvää ruokaa ja kiiteltiin toisiamme onnistuneesta hallituskaudesta. Liikutuksen kyyneleiltä ei meinannut tulla loppua ❤

– Laura Koskinen; kaudet 2014 (tiedottaja) ja 2015 (tapahtumavastaava)

Mikä sai lähtemään mukaan hallitustoimintaan?

Kuulin hallitustoiminnasta ensimmäisenä tuutoreiltamme, jotka olivat itse kaikki hallituksessa. He kertoivat tapahtumistaan ja saivat hallitustoiminnan kuulostamaan kiinnostavalta. Kävin muutamassa kokouksessa mukana ja sihteerin tehtävä vaikutti sopivalta minulle. Hallituksen yhteishenki näytti hyvältä ja halusin myös päästä tutustumaan muihin vanhempiin opiskelijoihin, sekä näkemään lähemmin, miten asiat yliopistomaailmassa toimivat. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta minkäänlaisesta järjestötoiminnasta, mutta sitä ei onneksi vaadittukaan, sillä edeltävät hallituslaiset perehdyttivät meidät uudet hyvin tehtäviimme.

– Suvi Nuttunen; kausi 2017 (sihteeri, ekskursio- ja kansainvälisyysvastaava)

Mitä jäi käteen?

Hallitustoiminnasta opin paljon erilaisia taitoja, joista on hyötyä työelämässä, kuten organisointi-, tiimityöskentely- ja johtamistaitoja. Pääsin myös tutustumaan oppiaineen henkilökuntaan ja toimintaan, nuorempiin opiskelijoihin sekä upeisiin hallitustovereihini. Lisäksi pääsin verkostoitumaan eri alojen opiskelijoiden kanssa tapahtumien järjestämisen lomassa. Tiivistettynä käteen jäi paljon uusia taitoja ja niissä kehittymistä, uusia ihmisiä sekä ymmärrystä oppiaineen toiminnasta 🙂

– Piia Aidantausta; kaudet 2012 (hallituksen varajäsen), 2013 (yhteistila- ja myyjäisvastaava, ympäristövastaava ja tapahtumavastaava), 2014 (varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava), kevät 2015 (varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava) & syksy 2015 (puheenjohtaja)

Jännittikö lähteä mukaan?

Ehkä aluksi jännitti hieman, koska mut hallitukseen houkutellut tuutorini ehdotti mua seurajaakseen taloudenhoitajaksi. Jonkun verran kauhistutti ajatus siitä, että olisin vastuussa kaikista meidän rahoista sekä kirjanpidosta. Muuten hallitustoimintaan ryhtyminen ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan, koska meitä liittyi monta pilttiä samaan aikaan ja muutkin hallituksen jäsenet olivat ekan syksyn aikana ehtineet tulla tutuiksi. Myös taloudenhoitajan pesti lähti alkujännityksen jälkeen sujumaan oikein hyvin 🙂

– Emmi Henttonen; kaudet 2012 (taloudenhoitaja) ja 2013 (taloudenhoitaja sekä tutorvastaava)

Mikä oli parasta hallitustoiminnassa?

Hallitustoiminta antaa paljon: se tuo paljon uusia kokemuksia, rohkeutta, taitoja ja ystäviä. Hallitustoiminnassa ei tarvitse kaikkea osata jo valmiiksi, vaan tehtäviin perehdytetään ja taidot karttuvat huomaamatta tekemisen lomassa. Oppimani taidot ovat varmasti hyödyksi tulevaisuudessakin! Parasta omassa pestissäni ovat olleet huikea hallitustiimi, onnistuneet tapahtumat, rakentavat kehitysideat, ainejärjestöjen välinen yhteistyö (myös poikkitieteellisesti) ja uusiin ihmisiin tutustuminen! Suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan hallitustoimintaan, jos vähänkään kiinnostaa! 🙂

– Mia Peltoniemi; kaudet 2016 (tapahtumavastaava) ja 2017 (tapahtuma-, humanitas- ja tuutorvastaava)

Riittikö aika kaikelle?

Välillä riitti ja välillä ei. Kun lähdin mukaan hallitukseen, opiskelin toista vuotta pohjoismaisia kieliä ja sivuaineita oli kolme, eli pakollisia luentoja ja tehtäviä oli paljon. Hallituksessa en kuitenkaan koskaan joutunut olemaan yksin, vaan vastuu jaettiin koko hallituksen kesken. Eli jos tuntui siltä, että aika ei riitä kaikkeen, apua sai muilta hallituskavereilta. Ja vaikka tehtävää oli välillä paljon, hallitusaikana tuli kuitenkin käytyä ainejärjestön tapahtumissa enemmän kuin muina opiskeluvuosina, koska niitä oli usein itse myös järkkäämässä 😊

– Satu Kytölä; kaudet 2014 ja 2015 (sihteeri)

Mikä saa jatkamaan kaudesta toiseen?

Vaikka hallitustoiminta on aikaavievää, siitä on tullu mulle sydämen asia ja yhtäkkiä en osais ees kuvitella millasta opiskeluarki olis jos en olis mukana. Se on tosi kivaa yhdessä tekemistä, siinä pääsee toteuttamaan omia ideoita ja vaikuttamaan asioihin. Lisäksi se opettaa tärkeitä taitoja ja oon oppinut ajattelemaan toisin: tästä saa aivan toisenlaisen näkökulman siitä, kuinka paljon esimerkiksi eri tapahtumat oikeasti vie aikaa, panostusta ja vaivaa ja oppii arvostamaan sitä, mitä muut hallituksen jäsenet ja muidenkin ainejärjestöjen hallitukset tekee. Eniten mut on kuitenkin saanu jatkamaan toiminnassa kuitenkin mun ystävät, joita oon saanu tämän kautta ja se kuinka hauskaa meillä oikeesti on ollut kokouksissa ja tapahtumissa yhdessä! Summasummasummarum, hallitustoiminta=pelkkää lovee since 2016 ❤

– Wera Kunnas; kaudet 2016 (tiedottaja ja humanitasvastaava) sekä 2017 (tiedottaja ja varapuheenjohtaja)

Miksi kannatti lähteä mukaan?

Parasta on porukka! Hallitustoiminnassa tutustuu paremmin kanssaopiskelijoihin eri vuosikursseilta ja tutustuu myös uusiin ihmisiin oman oppiaineen ulkopuolelta. Ystävien ja verkostoitumisen lisäksi pääsee vaikuttamaan, osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja saa myös kokemusta tapahtumien järjestämisestä.

– Johanna Suomi; kaudet 2012 & 2013 (sopo sekä kv- ja ekskursiovastaava) ja 2014 & 2015 (varajäsen)