Skandican alumni-ilta 21.1.2019

Kokoonnuimme Turku-saliin kuulemaan meillä opiskelevien ja meiltä jo valmistuneiden Skandien kokemuksia työelämästä, vaihto-opiskelusta ja kieliharjoittelusta. Tapahtuma oli suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, sillä se järjestettiin osana Pohjoismaisten kielten aloituskurssia. Illan aikana saimme paremman käsityksen esimerkiksi siitä, mitä työllistymismahdollisuuksia meillä tulevaisuudessa voisi olla, ja miten voisimme tehdä kesätöitä harjaannuttaen samalla ruotsin kielen taitoamme.

Ensimmäisenä puhujana kuulimme Hanna Salorantaa, joka on valmistunut Turun yliopistosta, pohjoismaisen filologian (nykyisin pohjoismaiset kielet) oppiaineesta vuonna 2012. Sivuaineinaan hän on opiskellut saksaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta, sekä suorittanut pedagogiset opinnot. Opetusharjoittelussaan Turun Normaalikoulussa Saloranta oli opettanut lapsia ja nuoria, mutta päätyi ensimmäisen työpaikkansa Boyling Oy:n kautta opettamaan enimmäkseen aikuisia. Sittemmin hän on opettanut ruotsia muun muassa Paasikivi-opistossa, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa sekä Turun yliopiston Kieli- ja viestintäkeskuksessa.

Saloranta kertoi meille yliopisto-opintoihin kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista, jonka muita aineita opiskelevat käyvät osana opintojaan, mutta joka hyväksiluetaan meidän oppiaineessamme automaattisesti, kun opiskelija on edennyt opinnoissaan riittävän pitkälle. Lisäksi Saloranta kertoi vaihtokokemuksistaan Tukholmassa, sekä ajastaan Skandica ry:n puheenjohtajana. Hänen opiskeluaikanaan on järjestetty muun muassa Skandican 40-vuotisjuhlat.

Toisena kuulimme viime keväänä Uppsalan yliopistossa vaihdossa ollutta viidennen vuoden opiskelijaa Ronja Laaksosta. Hän oli lähtenyt vaihtoon, koska kynnys puhua ruotsia oli ollut suuri, ja vaihdossa hän oli oppinut käyttämään ruotsia käytännössä. Saimme kattavan kuvauksen siitä, miten vaihtoon haetaan, ja mitä esimerkiksi vaihdosta palatessa tulee muistaa. Laaksonen kertoi myös Uppsalasta kaupunkina ja antoi käytännön vinkkejä esimerkiksi polkupyörän ostamiseen. Mieleen jäivät muun muassa Nationit, jotka ovat Uppsalan yliopiston osakuntia, ja järjestävät esimerkiksi Gasquet-tapahtumia, jotka ovat hieman hienompi versio meidän sitseistämme. Laaksosen positiiviset kokemukset vaihto-opiskelusta innostivat meitä keskustelemaan siitä, mihin itse haluaisimme lähteä vaihtoon.

Viimeisenä saimme kuulla Wera Kunnaksen kesätyökokemuksesta Ahvenanmaalla. Kunnas oli suorittanut pohjoismaisten kielten opintoihin kuuluvan kieliharjoittelunsa tarjoilijana hotelli- ja kongressikeskus Havsviddenin ravintolassa Getassa. Työpaikan hän oli saanut Nordjobbin kautta. Saimme kuulla hyödyllistä tietoa hakuprosessista, kuten esimerkiksi, mitä Kunnas oli kirjoittanut motivaatiokirjeeseensä hakuvaiheessa. Kunnas kertoi myös, millä muilla tavoin kieliharjoittelun voi suorittaa. Kyseessä on vähintään neljän viikon työ-, opiskelu- tai harjoittelujakso Ruotsissa, jossakin toisessa Pohjoismaassa tai Ahvenanmaalla. Myös asepalvelus Dragsvikissä hyväksiluetaan, sekä 25 opintopistettä esimerkiksi JOO-opintoja Åbo Akademilla.

Ilta oli kaikin puolin antoisa ja mielenkiintoinen. Oli mukavaa kuulla sekä työ- että opiskelukokemuksia meitä pidemmällä olevilta opiskelijoilta ja jo valmistuneelta ruotsinopettajalta. Ilta selkeytti omia suunnitelmiamme ja toiveitamme esimerkiksi tulevaisuuden työskentelymahdollisuuksia ajatellen. Oli myös mukavaa kuulla, että kesän voi viettää vaikka kauniissa maisemissa töitä tehden ja samalla pohjoismaisten kielten opintoja edistäen.

 

Tekstin kirjoittivat ensimmäisen vuoden opiskelijat Amanda Grönroos ja Severi Vuori

 

Nordkurs – Göteborg 22.5.2017–16.6.2017

//Juttusarja kieliharjoittelukokemuksista jatkuu! Nyt vuorossa Nordkurs Göteborgissa!//

Nordkurs – Göteborg 22.5.2017–16.6.2017

Lähdin toisen lukuvuoteni jälkeen suorittamaan Nordkursin Göteborgiin, sillä tiesin että sen avulla saan suoritettua kieliharjoittelun pois alta. Kokemus oli kaikin puolin hieno ja ajattelin nyt kertoa, miten kaikki tapahtui.

Göteborgin keskustan maisemia.

Ennen matkaa

Lähetin hakemuksen Nordkursin omilla nettisivuilla viimeisenä päivänä kun oli mahdollista hakea :D. Kirjoitin hakemukseen, että minua kiinnostaa hyvin paljon pohjoismaiset kielet ja kulttuuri ja että Nordkursin avulla voin suorittaa opintoihini kuuluvan pakollisen kieliharjoittelun. Oli monta kohdetta, johon olisi voinut päästä Nordkursille ja laitoin sitten paikat mieluisuusjärjestykseen. Göteborg oli muistaakseni 1. -tai 2. vaihtoehtoni.

Kun sain tietää, että minut valittiin Nordkursille Göteborgiin, olin tietenkin iloinen mutta samalla hyvin jännittynyt, koska luvassa olisi ensimmäinen ulkomaanmatkani, jolloin matkustan yksin. Jännitys kuitenkin hieman heikkeni, kun sain tietää, ketkä muut suomalaiset pääsivät Nordkursille ja perustimmekin hyvissä ajoin ennen matkaa Facebook-ryhmän. Siellä pystyi helposti kysymään muilta mieltä askarruttavista asioista. Valinnan jälkeen alkoi kurssin vetäjiltä tulla viikoittain pieniä infopaketteja sähköpostiin Nordkursista eli esim. karttoja paikoista mihin täytyy ekana päivänä mennä, mitä pitää muistaa ottaa mukaan, kurssiohjelma, miten hommataan asunto ym. Infopaketeista oli siis suuri apu.

Matkan aikana

Lähdin aikaisella aamulennolla Göteborgiin, koska samana päivänä piti ehtiä hakemaan asuntoon avaimet ja siihen taisi olla klo 14 asti aikaa. Facebook-ryhmässä suunniteltiin osan kanssa, että mennään samalla lennolla ja lähdetään yhdessä suunnistaan avainten hakuun ja se oli kyllä hyvä idea. Yksinäni olisin varmasti mennyt harhaan ja tuhlannut aikaa siinä :D. Saimme hyvissä ajoin avaimet ja lähdimme tutustumaan asuinalueisiimme. Suurin osa kurssilaisista, minä mukaan lukien, asui Göteborgin Olofshöjdin kaupunginosassa. Asuin noin 20 neliön yksiössä ja sitten oli vielä kerroskeittiö. Paikka jossa asuin on tosi lähellä yliopistoa, joten aamuisin oli lyhyt matka kävellä luennoille. Ainoa haittapuoli paikassa oli vaan se, että kämpät sijaitsivat korkean mäen päällä. Kämpille oli täten siis ainakin yli 120 rappusta ja voitte vaan kuvitella, kuinka ne olivat suurten matkalaukkujen kanssa ekana päivänä ihana kiivetä. Näkymät olivat kämpästä kyllä huikeat!

Näkymä kämpästäni kohti keskustaa.

Luvassa ei ollut kyllä todellakaan mikään lomareissu sillä hiukan alle kuukauden mittavalla kurssilla teimme noin viisi aika työlästä tehtävää. Luimme esim. erään ruotsalaisen romaanin, josta sitten keskustelimme pienissä ryhmissä, teimme ryhmätöitä, ja vikoilla viikoilla kirjoitimme noin 4–5 sivun esseen jostakin nykypäivän kielellisistä ilmiöistä ruotsin kielessä. Lisäksi teimme ihan mielenkiintoisia tutkimuksia esim. siitä, miten ruotsalaiset käyttävät kieltänsä arkipäivässä. Menin parini kanssa vilkkaaseen kahvilaan salakuuntelemaan asiakkaiden kielenkäyttöä kassalla asioidessa. Se oli aika hauskaa :D. Muistan että kurssilla oli paljon keskusteluja, mikä oli hyvä asia suullisen kielitaidon kehityksen osalta. Vietimme aikaa ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa mm. lautapelejä pelaillen ja se oli kyllä mukavaa ja siinäkin kielitaito kehittyi samalla.

Kurssilla oli tehtävien lisäksi myös vierailuja eri kohteissa. Kävimme esimerkiksi Göteborgin lähettyvillä sijaitsevilla saarilla ja merenkulkumuseossa. Ekalla viikolla oli opastettu kaupunkikierros ja viikonloppuisin kävimme sitten kurssilaisten kesken esimerkiksi Ruotsin suurimmassa huvipuistossa Lisebergissä, kaupunginmuseossa, ja myös Andra Långgatanilla, joka on Göteborgin yöelämän yksi keskuspaikoista. Vikalla viikolla osallistuimme West Priden kulkueeseen ja siellä oli uskomaton määrä ihmisiä mukana. Ruotsin kansallisuuspäivänä menimme Slottskogeniin, Göteborgin erääseen puistoon, jossa oli musiikkiesityksiä ja jälleen kerran suuri määrä ihmisiä. Kävimme samalla kertaa Slottskogenin eläintarhassakin. Vaikka vapaa-aikaa olikin aika rajattu määrä niin ehdimme kokea siis todella paljon asioita.

Näkymä Lisebergin maailmanpyörästä Göteborgin keskustaan.
Ruotsin kansallispäivän viettoa Slottsskogenissa.
Göteborgin saariston maisemia.
Göteborgin saariston maisemia.

Matkan aikana tutustuin kurssilaisiin hyvin ja Olofshöjdiläisten kurssilaisten kanssa pidimmekin vikana yhteisenä iltana grillijuhlat ja lähdimme sitten viimeistä kertaa Göteborgin yöelämään. Palattuamme takaisin kämpille ja portaat ylös kiivettyämme tunteet nousivat lopulta kaikilla pintaan. Oli tullut hyvästien aika. Sovimme kuitenkin, että tapaamme varmasti lähitulevaisuudessa ja pidämme yhteyttä.

Viimeisen illan viettoa Team Olofshöjdin kanssa 🙂

Matkan jälkeen

Vaikka ennen matkaa jännitti ja välillä tuntui, että kurssi on aika raskas tehtävien takia, en vaihtaisi päivääkään pois. Tutustuin uusiin ihmisiin, sain uusia kavereita ja kontakteja. Sain kokea todella paljon ja nähdä paljon uusia paikkoja. Huomasin matkan jälkeen, että kielitaito on kehittynyt selvästi. Ennen kaikkea kasvoin ihmisenä paljon ja voin sanoa, että Nordkurs on ainakin tähän asti ollut opintojeni yksi huippukohdista. Voin siis suositella lämpimästi Nordkursia muillekin! 

Hyvää kevätlukukauden jatkoa kaikille!

Terveisin,

Mino
3. vuoden Pohjoismaisten kielten opiskelija

Skandican alumni- ja infoilta 22.01.2018

Skandica järjesti maanantaina 22.1. jo perinteeksi muodostuneen alumni-illan, jonka tarkoituksena on tuoda kuuluviin erilaisia työkokemuksia  ja -mahdollisuuksia, joita pohjoismaisten kielten oppiaineesta valmistuminen on tarjonnut ja tulee mahdollisesti tarjoamaan. Tänä vuonna illan aikana kuultiin myös kokemuksia kieli- ja työharjoittelun suorittamisesta eri Pohjoismaissa. Alumni- ja infoilta järjestettiin tänä vuonna Kampuskappelissa.

Illan ensimmäinen puhuja oli vuonna 2008 valmistunut Skandican puheenjohtajanakin toiminut Marika Salko-Aho. Hän aloitti opintonsa vuonna 2003, eli hän valmistui viiden vuoden tavoiteajassa! Hän oli opintoaikoinaan myös Humanitas-aktiivi ja mukana mm. TOPN:n ja Pohjola-Nordenin toiminnassa.

Marika opiskeli pääaineenaan pohjoismaista filologiaa ja sivuaineinaan poliittista historiaa, valtio-oppia ja liiketaloutta. Hän suoritti vaihto-opintoja jopa kaksi kertaa, Göteborgissa yhden lukukauden ajan ja Uppsalassa 2 kuukauden ajan. Uppsalassa Marika kirjoitti graduaan suomalaisten opiskelijoiden kielitaidon paranemisesta.

Valmistumisen jälkeen Marika on työskennellyt eri yrityksillä ja erinäisissä tehtävissä. Hän työskenteli mm. silloisen Finnlinkin (nyk. Finnlines) ruotsinkielisenä puhelinasiakaspalvelijana, Soneralla vuorotteluvapaasijaisena, Islannissa Suomen lähetystyö-harjoittelijana, Norjassa puhelinasiakaspalvelijana sekä henkilöstöhallinnossa ManPower:n palveluksessa.

Islannin hyväksi puoleksi Marika mainitsee henkilöstöhallinnon ja huonoksi puoleksi hiljaisuuden. Hyväksi puoleksi työskentelystä Norjassa mainitsee Marika kielitaidon.

Työ Norjassa puhelinasiakaspalvelijana alkoi muuttua yksitoikkoiseksi ja Marika alkoi etsimään töitä Suomesta. Hän saikin työpaikan AREVAlta Olkiluodosta rakennusprojektin assistenttina. Viiden työvuoden aikana hän eteni assistentista HR-koordinaattoriksi, jolloin hän hoiti mm. tuntiraportointia, palkanmaksuja ja rekrytointeja ja toimi työterveyshuollon yhteyshenkilönä. Hän hoiti myös yhtiön ulkomaisten työntekijöiden asioita.

AREVAn jälkeen vuonna 2015 Marika siirtyi Radiometerin palvelukseen Turkuun 1,5 vuoden määräaikaiseen työtehtävään. Yritys on tanskalainen ja pestiin haettiinkin kansainvälistä ja kielitaitoista työntekijää.

Vuosi sitten Marika siirtyi töihin Opteamille rekrytointiprojektiin, jossa hänellä oli ensimmäistä kertaa omia alaisia. Hän ja hänen tiiminsä vastasi rekrytoitujen perehdytyksestä, koordinoinnista ja yhteydenpidosta työntekijöiden ja yrityksen välillä. Hän oli töissä heinäkuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen jäi äitiyslomalle.

Marika mainitsee opintojen laajuudesta olevan hyötyä (sivuaineet), sekä kansainvälisyydestä jo opintojen aikana (NordJobb, Nordkurs). Ajattelun avaruus ja ennakkoluulottomuus vievät myös pitkälle. Myös ainejärjestötoiminnasta on ollut hyötyä; järjestötoiminnasta saa jo alustavan käsityksen henkilöstöhallinosta ja sen eri ”palasista”. Marika mainitsee myös nöyryyden ja valmiuden tehdä ennakkoluulottomasti ”mitä vain”, sillä unelmatyöhön harvoin pääsee suoraan valmistumisen jälkeen.

Illan toisena alumnipuhujana oli pohjoismaisten kielten projektitutkija Veijo Vaakanainen. Vuonna 2016 valmistunut Veijo opiskeli pääaineenaan pohjoismaisia kieliä ja sivuaineinaan saksaa, latinalaista filologiaa sekä suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Veijo on kirjoittanut gradun sekä pohjoismaisista kielistä sekä saksasta. Helmikuusta alkaen Veijo työskentelee Svenska kulturfondenin apurahalla.

Myös Veijo on ollut (ja on yhä) Skandica-aktiivi ja on toiminut mm. koulutuspoliittisena vastaavana. Edunvalvontaa hän on jatkanut tohtorikoulutettavan asemassa ja onkin mukana erilaisissa työryhmissä.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnalla vuosittainen kokonaistyöaika on 1624 tuntia, mutta työaikoja ei ole sen tarkemmin määritelty (poikkeuksena tietenkin lehtorit ja opettajat: luennot).

Vapaus vaatii myös suurta itsekuria.” – Veijo Vaakanainen

Tutkimuksen tekoon liittyy paljon muutakin kuin tutkimista; mm. tutkimusaineiston keruu, sen analysointi, koodaaminen ja  strukturoiminen sekä taustatietojen tallentaminen sähköiseen muotoon. Veijon työssä käytössä on Excelin ja Wordin lisäksi ScriptLog -niminen ohjelma, jonka avulla tutkijat pystyvät seuraamaan tutkimuksessa käytettävien tekstien kirjoittamisprosessia. Veijon työtehtäviin kuuluu myös lähdekirjallisuuden etsiminen ja aineistohaku sekä hankkeen nettisivujen luominen ja päivittäminen.

Projektitutkijan työn eri puolista Veijo mainitsee itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja vastuuntunnon. Tutkijan työ vaatii myös hyviä IT-taitoja, organisointikykyä ja tarkkuutta, sekä ajanhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkijan työssä englannin kielellä on suuri asema; tietelliset tekstit ja artikkelit ovat usein kirjoitettu englanniksi.

Illan info-osion puhujina olivat Piia Aidantausta, Tarita Tammi, Henrik Hurme ja Eeva Markkanen. He kertoivat kieliharjoittelukokemuksistaan eri Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla. Piia kertoi myös työharjoittelun suorittamisesta.

Piia suoritti kieliharjoittelunsa kirjoittamalla raportin jo ennen opintojen alkua tehneestään au-pair työstä Norjassa. Työharjoittelunsa hän suoritti yliopiston opiskelijahakijapalveluissa. Piia kertoi illan aikana myös NordKurssista Islannissa, jossa hän oli opintojensa aikana.

Islanti – Piia

Tarita kertoi NordJobb -kokemuksistaan Norjassa, Henrik Ruotsissa ja Eeva Ahvenanmaalla.

Geiranger – Tarita
Tukholma – Henrik
Kökar – Eeva

_______________________________________________________________________________________________

Tips för sökande:

NordKurs: kurssille hyväksytyt saavat stipendin, joka kattaa asumisen ja lennot. Asuminen järjestetään; yhteinen asunto, omat huoneet tai jaettu huone. Usein 3 viikkoa, Islannissa 4 viikkoa.

NordJobb: organisaatio hoitaa hakemuksen lähettämisen työnantajille ja toimittaa mahdollisen työpaikan tullen tarvittavat tiedot. Työpaikan vastaanottamisen jälkeen työnantaja on vastuussa mm. työsopimuksen kirjoittamisesta. NordJobb auttaa asunnon hankinnassa, mutta ole myös itse aktiivinen!

_______________________________________________________________________________________________

Kiitos kaikille illan puhujille ja mukana olleille! 🙂

– Henrik

Min sommar 2017 i Stockholm

// Näin alumni- ja infoillan lähestyessä ja jo käynnissä olevan NordJobb:n ja lähestyvän Nordkurs:n haun johdosta aloitamme Skandican blogissa uuden juttusarjan, jossa jo kieliharjoittelun suorittaneet kirjoittavat omista kokemuksistaan Pohjoismaissa (ja Ahvenanmaalla)! //

Ensimmäisenä vuorossa nordjobbaaminen Ruotsissa, Tukholmassa! Varsågoda!

Min sommar 2017 i Stockholm

Suoritin oman kieliharjoitteluni Ruotsissa, Tuhkolmassa viime kesänä, kesä- ja heinäkuun ajan. Työskentelin kotihoidossa henkilökohtaisena avustajana/kotihoidon työntekijänä (’omsorgspersonal’) FSB Finsk hemtjänst nimisessä yrityksessä. Yritys on jo pitkään työllistänyt suomalaisia kesätyöntekijöitä, mutta myös suomalaisia/suomenkielisiä työntekijöitä; yrityksen asiakkaisiin kuuluu useita ruotsin-suomalaisia kaksikielisiä ja suomenkielisiä asiakkaita. Itse työskentelin Vällingby-konttorissa Vällingby-Vinsta -alueella.

Hain NordJobb:n kesätyöpaikkaa jo vuoden 2017 alussa, mutta sain työtarjoukseni vasta toukokuun puolessa välissä. NordJobb oli kylläkin välittänyt hakemukseni eteenpäin, mutta itse työnantajan vastausta sai odottaa. (OBS! NordJobb välittää hakemuksen ja mahdollisen työnpaikan löydyttyä työtarjouksen, työnantaja vastaa työsopimuksesta, palkkauksesta tms.) Myöhäisestä työtarjouksesta huolimatta en miettinyt sekuntiakaan, vaan otin työpaikan heti vastaan! Kuun loppupuoli menikin asunnon etsimisessä, SINK-hakemuksen täyttämisessä/lähettämisessä (Skatteverket)  ja muiden kesään ja muuttoon liittyvien asioiden hoidossa. Asunnon suhteen minulla kävikin tuuri; löysin hyvän vuokrahuoneen hyvältä alueelta! Muutin 27. toukokuuta Ursvikiin, Syndbybergiin, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Tukholman ydinkeskustasta. Työt aloitin sitten 1. kesäkuuta.

Työ kotihoidon työntekijänä sisälsi kaikkea mahdollista; huolehdin asiakkaiden henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, viihtyvyydestä, ruokailuista, kauppaostoksista ja kodin siisteydestä. Työskennelläkseen kotihoidossa ei tarvinnut mitään erikoista koulutusta, sillä työtehtävät olivat ”haastavuudeltaan” melko helppoja ja jokapäiväisiä. Luottamus oli kotihoidossa ainoa asia, joka vaadittiin jokaiselta työntekijältä; kotihoidon työntekijät huolehtivat yleisten työtehtävien lisäksi asiakkaiden avaimista sekä lääkityksestä, ravitsemuksesta sekä rahoista, jos työtehtävänä oli kaupassakäynti (’inköp’) tai lääkkeiden haku apteekista.

Työpäivät olivat kovin vaihtelevia, aina riippuvaisia asiakkaista. Asiakkailla oli eri pituisia ja sisältöisiä vierailuja (’besök’) päivästä riippuen. Jokainen työpäiväni alkoi kahvikupillisella ja päivän asiakkaiden vierailuihin tutustumisella; mitä tarvitsee ottaa toimistolta mukaan (esim. kauppakassi, asiakkaan pankkikortti, hoitovälineitä, ruoka-annos tms.), kuinka monta vierailua päivän aikana on, kuinka monta avainta täytyy ottaa aamulla mukaan jne. Toimistolta sai päiväksi työpuhelimen käyttöönsä, jonka kautta kirjauduttiin Avista -nimiseen sovellukseen, josta sitten näki oman työpäivänsä (’schema’) ja asiakkaiden tiedot. Sovelluksen käyttö helpotti työntekoa, sillä sitä kautta näki oman päivän lisäksi sen, ketä muita oli töissä ja kenenkin asiakkaan luona, kenellä ja missä asiakkaiden avaimet olivat jne. Avaimille oli toimistolla oma kaappinsa, josta joka aamu asiakkaan vieralun hoitava työntekijä sitten otti avaimen ja ”latasi” sen sovelluksen kautta itselleen/oman nimensä alle. Tätä kautta muut työntekijät näkivät kenellä kunkin asiakkaan avaimet olivat. Avaimet palautettiin päivän aikana tai päätteeksi takaisin toimistolle ja kaappiin; avain kirjattiin ns. avainkaappipuhelimelle (’nyckelskåp’).

Vaikka osa asiakkaista oli suomenkielisiä, oli työkieli pääsääntöisesti ruotsi. 75 prosenttia vakituisista työntekijöistä olivat täysin ruotsinkielisiä, samoin ryhmänjohtaja (’gruppchef’) sekä työntekijä-vastaava (’bemanningsansvarig’). Myös kaikki dokumentointi kirjoitettiin ruotsiksi (dokumentointi asiakkaista, heidän lääkityksestä, jne.).

Työsuhteeni aikana kohtasin muutamia vaativampia kielellisiä tilanteita asiakkaideni kanssa; syynä suomenruotsalainen murteeni. Vaikka osa asiakkaistani oli suomenkielisiä tai -taitoisia (joiden kanssa ei kielellisiä ongelmia tullut vastaan), oli suurin osa asiakkaista ruotsinkielisiä ja kotoisin Ruotsista, eikä heillä ollut minkäänlaista suomen kielen taitoa tai käsitystä suomenruotsissa esiintyvistä sanoista/sanonnoista. Aluksi oli vaikea vältellä suomenruotsin sanoja, kuten sanaa roskis tai suomenruotsissa enemmän esiintyviä sanontoja/tapoja, kuten pikkusanoja ju, väl, aj ja nog.

Kesän aikana vierailin Kuninkaanlinnassa ja Drottningholmin linnassa. Myös NordJobb järjesti joitakin tapahtumia, kuten piknikkejä, kesätapaamisia ja brunsseja eri puolilla Tukholmaa.

 

Kuninkaanlinnan aula.

 

Drottningholmin linna.

 

Skinnarviksbacken.

 

Ilman tätä karttaa en olisi selvinnyt kesää. Asuin Hallonbergin ja Rissnen asemien välissä. Konttori sijaitsi lähellä Vällingbyn asemaa. Aamuisin menin bussilla Hallonbergin asemalle, sieltä metrolla sinistä linjaa ”mot Kungsträdgården” Fridhemsplanille ja vaihdoin siellä vihreälle linjalle ”mot Hässelby strand” ja jäin pois Vällingbyn asemalle.

Kesätyö Tukholmassa oli minulle kokemus, ja olisin todennäköisesti ilman pohjoismaisten kielten pakollista kieliharjoitteluakin jossain vaiheessa elämääni lähtenyt nordjobbaamaan Ruotsiin! Suosittelen nordjobbaamista jokaiselle skandille ja nordistille!

 

Mvh,

 

Henrik

Alumni-ilta 26.1.2017 @Turku-sali

Alumni-ilta takana päin, mutta kaikilla toivon mukaan hieman kirkkaampi tulevaisuus edessä! Kiitos vielä Skandican puolesta kaikille puhujille ja paikalla olleille!

Alumni-illan ideana on tuoda yhteen nykyiset opiskelijat ja oppiaineesta jo valmistuneet; illan tavoitteena on päästä kuulemaan oppinaineestamme jo työelämässä olevilta heidän opiskelu- ja työkokemuksiaan, saada neuvoja kurssivalintoihin, kieli- ja työelämäharjoitteluun, työnhakuun sekä ylipäätään laajentaa näkökulmaa valmistumisen jälkeisistä mahdollisuuksista!

Tämän vuoden puhujina olivat Piia Aidantausta, Kirsi Aantaa, Mari Mäkilä ja Veijo Vaakanainen. Jokaisella puhujalla oli omanlaisensa opiskelupolku, -kokemukset sekä -tavoitteet ja asema työelämässä tällä hetkellä. Me kuulijat saimme laajan ja monipuolisen kuvan mahdollisuuksista pohjoismaisten kielten osaajina niin kieliasiantuntijan, tutkijan kuin opettajankin näkökulmasta.

Illan puhujista ensimmäisenä esittäytyi Piia Aidantausta, joka kertoi työskentelystä opiskelija- ja hakijapalveluissa Turun yliopistossa harjoittelijan näkökulmasta. Piia on vielä itsekin opiskelija, vaikkakin valmistuminen häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Harjoittelupaikka kokonaisuudessaan Turun yliopistossa oli Piialle positiivinen yllätys ja hän suosittelikin seuraamaan yliopiston mahdollisia avoimia harjoittelupaikkoja, tai ainakin laittamaan tämän mahdollisuuden muistiin odottamaan harjoittelupaikan hakemisajankohtaa. Harjoittelun voi tehdä myös useamman kerran, Piia muistuttaa.

Piia itse ei ole varma, tuleeko koskaan työllistymään ruotsin kielen parissa, vaikka aineestamme valmistuukin. Hän kehottikin miettimään tulevaisuutta laaja-alaisesti turhaan kategorioimatta mahdollisia ja mahdottomia työpaikkoja pelkän koulutuksen pohjalta. Muu osaaminen ja tietämys ovat merkittävässä asemassa koulutuksen lisäksi töitä haettaessa!

Toisena puhujana oli Kirsi Aantaa, Lingsoft Language Services Oy:n ratkaisuasiantuntija. Kirsi opiskeli alunperin vaatesuunnittelua Noviassa, jossa hän oppi sujuvan ruotsin kielen taidon kuuntelemalla luokkatovereitaan ja juttelemalla heidän kanssaan. Kirsi oli peruskoulussa opiskellut ruotsia normaalin oppimäärän verran ja on suomenkielisestä perheestä. Vaatesuunnittelu ei valmistumisen ja muutaman työvuoden jälkeen tuntunutkaan omalta ammatilta ja hän päätti hakea lukemaan pohjoismaisia kieliä Turun yliopistoon. Ruotsin hyvän kielitaidon oppiminen oli suuressa asemassa kielenopiskelun aloittamisessa. Svenska litteratursällskapet i Finland palkitsi Kirsin pro gradun vuonna 2013.

Nykyisessä työpaikassaan, Lingsoft Language Services Oy:ssa, Kirsi aloitti harjoittelijana ja on toiminut erinäisissä tehtävissä, viimeisimpänä ratkaisuasiantuntijana. Kirsin työnkuvaan kuuluu kieliteknologian myynti ja markkinointi erilaisille yrityksille. Hän itse kertoo työskentelevänsä eniten terveydenhuollon piirissä ja tekevänsä töitä puheen tulkintaan ja lääkärien sanelun purkuun suunniteltujen ohjelmien kanssa.

Lingsoft on tehnyt mm. Wordin punaiset ja siniset korjausviivat ja suunnitteilla on samanlainen ohjelma lääketieteelliselle sanastolle. Toinen merkittävä Kirsin mainitsema ohjelma on omakanta-sivustolle suunnitteilla oleva käännös- ja ymmärrettävyysohjelma. Tällainen ohjelma on jo olemassa, mutta ei vielä käytössä sivustolla. Ohjelma muuttaa lääketieteellisen sanaston jokaiselle ymmärrettävään muotoon, jolloin potilaat ymmärtävät omakanta-ohjelmassa olevat potilaskertomukset.

Kolmantena puhujana oli Mari Mäkilä, joka valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2015 ja jatkoi uraansa Turun yliopistossa tutkijana. Hän laati tutkimussuunnitelmansa vuonna 2016. Mari haaveili jo lapsena opettajan työstä ja opettajan työ on yhä hänen unelma-ammattinsa ja tavoitteensa. Lukion ruotsin opettaja toimi hänen innoittajanaan ruotsin opiskeluun, ja Mari painottikin suuresti opettajan merkitystä oppimiseen. Kielitaitoa ruotsin kielessä Mari on kartoittanut myös erilaisilla kielikursseilla ja työskentelyllä Ruotsissa.

Mari on toiminut opiskelu-uransa aikana erilaisissa luottamustehtävissä, mm. pohjoismaisten kielten harjoittelijana vuonna 2011, jonka aikana hän sai laajemman näkemyksen kulissien takaa. Harjoittelijana hän avusti mm. suullisen materiaalin tutkimuksen suunnittelussa, vastasi oppiaineen kotisivujen päivittämisestä ja pääsykokeen suunnitellusta.

Tällä hetkellä Mari toimii mm. Humanistisen tiedekunnan tutkimuksen kehittämisen työryhmässä ja lukee itsensä tohtoriksi. Tutkijoita on Marin mukaan moneen junaan ja hän mainitseekin, että tutkijaksi tullaan usein vahingossa, liukastellen suunnitellusta polusta. Tutkijat voivat siis toimia sivutoimisesti, apurahalla tai palkallisesti tohtorikoulutettavana. Marin eläväinen ja innoittava esiintyminenkin kertoo, että hän todella nauttii siitä mitä tekee ja neuvookin muita pyrkimään samaan.

Illan viimeisenä puhujana oli Veijo Vaakanainen, joka valmistui vuonna 2016. Hän aloitti opintonsa 2011 ja suoritti siis opintonsa suunnitellusti viidessä vuodessa. Kuten Mari, myös Veijo unelmoi opettajan ammatista jo lapsena. Opettajan pedagogisia opintoja suorittaessaan hän sai varmistuksen siitä, että on todella oikeassa paikassa ja että opettajan työ on sitä, mitä hän todella haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajan työ ei Veijon mukaan ole aina kovin helppoa, sillä opettamisen lisäksi opettajan ammatti vaatii monenlaisia taitoja. Näitä taitoja ja vaatimuksia ovat mm. vahva aineenhallinta, pedagogiset taidot, tietotekniset taidot, ryhmätyötaidot, kärsivällisyys, kyky kestää epäonnistumisia, kyky nauraa itselleen ja kyky vastaanottaa palautetta.

Pitkästä vaatimuslistasta huolimatta opettajan työ on palkitsevaa ja antoisaa, eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Opettajan työ on työtä ihmisten kanssa; erilaisuuden kohtaamista päivittäin. Lopuksi Veijo muistuttaa, ettei kannata masentua vastoinkäymisten takia; riittää että tekee parhaansa!

Toivottavasti ilta oli jokaiselle hyödyllinen ja avasi tai vahvisti käsitystä omasta tulevaisuudestasi! Ja muista, sinulla on mahdollisuuksia mihin tahansa; tehtäväsi on luoda oma polkusi! 

Henrik Hurme,

Skandica ry:n koulutuspoliittinen vastaava