5 x pohjoismainen sarjavinkki

kirjoittaja

Kun lukukauden opiskelut alkavat olemaan loppusuoralla ja kesä lähestyy, aikaa jää enemmän kaikelle muulle kivalle – kuten vaikka sarjojen katseluun! Alta löydät mun viisi pohjoismaista sarjavinkkiä!

Bonusfamiljen – Ruotsalainen draamakomedia nykyperheen monimutkaisuudesta, jonka pääosassa on nuori pariskunta Lisa ja Patrik. Lämmin ja rehellinen sarja!

Dicte – Tanskalainen jännärisarja rikosjournalisti Dicte Svendsenistä, joka palaa kotikaupuunkinsa Århusiin aloittamaan uuden elämän. Luvassa rikoksia, kidnappauksia ja kaikkea muuta koukuttavaa!

Frikjent – Norjalainen draamasarja Aksel Borgenista, joka palaa Aasiasta kotikaupuunkinsa pelastamaan paikallisen yrityksen konkurssilta. Palatessaan Aksel kohtaa synkän menneisyytensä: hänet tuomittiin mutta myöhemmin myös vapautettiin tyttöystävänsä murhasta, mutta murha jäi lopulta ratkaisematta, ja tapaus nouseekin jälleen pinnalle Akselin palatessa kotikonnuilleen. Näistä mun lemppari!

Blå ögon – Poliittinen draamasarja, jossa Ruotsi elää keskellä poliittista muutosta. Sarjan päähenkilö on  Elin Hammar, joka  päätyy takaisin entiseen työhönsä oikeusministeriön kansliapäällikkönä, kun sen nykyinen haltija Sarah Farzin katoaa. Elin Hammarin koittaessa selvittää mitä on tapahtunut, hän joutuu keskelle murhasalaliittoa.

Tjockare än vatten – Ruotsalais-suomalainen draamasarja, jonka tapahtumapaikka on  Ahvenanmaa! Testamentin takia toisistaan etääntyneet sisarukset joutuvat huolehtimaan majatalosta yhdessä vuoden ajan, ennen kuin saavat kukin oman perintönsä. Vanhat muistot ja salaisuudet paljastuvat pikkuhiljaa sarjan edetessä!

Rentouttavaa ja kivaa kesää kaikille!

– Wera Kunnas

Puheenjohtajan tervehdys

kirjoittaja

Näin vapun alla hallitus päätti muistaa edesmennyttä jäsenlehteämme, Vindögaa, julkaisemalla yhdeksän päiväisen Skandivapun aikana yhdeksän perinteikästä kirjoitusta, joita myös aikanaan Vindögasta vappuna/jouluna sai lueskella. Kaikki yhdeksän hallituksen jäsentä tulee siis julkaisemaan blogissa yhden kirjoituksen, tämä puheenjohtajan tervehdys olkoon niistä ensimmäinen!

Skandivappu alkaa virallisesti tänään sunnuntaina 23.4. kun juhlistamme yhdessä 49-vuotiasta Skandicaa Tiirikkalan brunssilla. Huhtikuussa vuonna 1968 Martin Luther King murhattiin Tennesseessa, uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin sekä Pohjoismaisen filologian opiskelijat saivat oman ainejärjestön kuusi vuotta oppiaineen perustamisen jälkeen. Paljon on ehtinyt tapahtua ja paljon tulee vielä tapahtumaan! Tarkkasilmäisimmät ovatkin saattaneet kevään pöytäkirjoista huomata, että esimerkiksi Skandican legendaariset rapujuhlat täyttävät tulevana syksynä 10 vuotta, toinen uusi haalarimerkki on laitettu tilaukseen, ja että syksyksi on suunnitteilla useampikin uusi tapahtuma! Lisäksi luvassa on kauan odotetun Skandivisorin uusin painos! Keväällä 2018 skandit juhlivat isosti kun oma ainejärjestömme Skandica ry täyttää kunniakkaat 50 vuotta! Vuoden alussa perustettu vuosijuhlatoimikunta on jo nyt tehnyt valtavasti töitä pippaloiden eteen, suuri kiitos heille kaikille!

Ennen kesälomille laukkaamista on luvassa kuitenkin koko vuoden kohokohta, nimittäin vappu ja eritoten Skandivappu. Hallituskauden teemat monipuolinen toiminta sekä ryhmähenki on otettu myös vappuviikolla huomioon – toivottavasti näemme mahdollisimman monta skandia kanssamme juhlimassa! Oikein ihanaa ja lämmintä kesän odotusta kaikille 🙂

– Skandica ry:n hallituksen puheenjohtaja Eeva Markkanen

Ämnets infoträff den 5. april 2017

kirjoittaja

Ämnets infoträff kring det nästa studieåret hölls den 5. april i Porthan sal. På infoträff talade lärarna och professorerna om kommande kursprogrammet, biämnen och val av det/de, lite om proseminarium och kandidatuppsats, sommartentamina under kommande sommar och anmälningstider och -metoder, återkopplingar från höstens kurser och också lite om förändringar kring magisterstudier.

Läsåret börjar sluta så småningom och planerande av det nästa året blir aktuellt. Man kan hitta kursprogrammet från ämnets websidor och det finns inte några stora förändringar kring kurser, dess innehåll eller lärare.

Under infoträffen tog man också upp sommartentamina och två olika sätt att göra sådana; man anmäler sig antingen via NettiOpsu och gör en vanlig tentamen i ”backen” eller man kan anmäla sig via tenttis och göra en elektronisk tentamen.

Vi fick också höra om studerandes återkoppling och respons given till höstens kurser: lärarna har fått bra respons om deras undervisning under kurserna!  Det är ändå synd att ganska få svarar på återkopplingsblanketter, som orsakar att lärarna, lektorerna och professorerna inte kan skapa några närmare analyser eller statistiker om studerandets åsikter om kurserna.

Till sist talade man om de förändringar av magisterprogram som kommer i kraft under ett par år. Det finns inga hundraprosentfärdiga linjer eller program ännu, men det är ändå bra att få veta om de ankommande i förhand. Lärarprogrammet kommer att förändras ganska radikalt och möjligheterna till val över det egna studieprogram och val av kurser kommer ganske att minskas. Ämnet kommer att informera mera om de kommande förändringar då de magisterprogrammen eller -linjerna blir klarare och äntligen färdiga.

Det var trevligt att se alla från ämnets personal samt studerande från flera årskurser!

Henrik Hurme

Skandicas ansvarig för undervisningspolitik

Skandicas enkät av utbildningspolitik 2017

kirjoittaja

27 studerande svarade till Skandicas enkät av utbildningspolitik 2017. 20 av de som svarade siktar på kandidats och magisters examen, sammanlagt siktar 24 av alla svarare på magisters examen. En liten del svarade att de siktar på kandidats examen och tänker inte fortsätta vidare till magisters examen.

Lite över hälften av alla som svarade säger att de inte kommer att utexamineras från universitetet i planerad studietid, medan resten, alltså cirka 40% av alla svarare, säger att de kan bli färdig inom den planerade studietiden. De mest av de svararna har börjat sina studier i fjol, alltså 2016, men det finns svararna ända från 2010.

Den vanligaste orsaken till det att man inte blir färdig i den planerade studietiden är det att man jobbar samtidigt med studierna. En annan enhetlig orsak till förlängningen av studier är de olika personliga orsaker. Bland annat är också utbytesstudier (antingen planerade eller redan genomgångna) och överlappningen av olika ämnens kurser varit en fördröjande faktor.

Mängden av studiestödmånader delar åsikter och lite över hälften tänker att mängden av månader är tillräcklig. Över hälften av alla svarare vet hur många månader man har för både kandidats- och magisters examen. De ankommande förändringar av studiestöd kommer att påverka till hälften av svarare och deras liv; man måste antingen börja arbeta, arbeta mera eller ta upp studielån. Också förändringen som kommer att påverka de som bor i samboförhållande (sambos inkomster kommer att påverka studerande sambos studiestöd), oroar några av svarare och sätter dem i en sådan situation när man är nästan tvungen att arbeta vid sidan av studier. Studiestöd-förändringar kommer inte att ha några stora eller tydliga påverkningar till den andra hälften av enkäts svarare.

Över 70% av alla svarare av enkät hade nordiska språk som primära önskemål och är nöjda med sitt huvudämne. Nästan 70% av de som svarade säger att studier i ämnet motsvarar deras förväntningar. De som tänker att studier inte motsvarar förväntningar motiverar deras svar med att säga att studier innehåller t.ex. för lite utökningen av språkkunskap, speciellt muntliga kunskaper, eller att studier är för separata från ”studiemålet”. En annan orsak har enkelt varit det att även om man har varit intresserad av det svenska språket, betyder det inte att man är automatiskt intresserad av språkvetenskap. Som ämnets personal säger, studerar man inte huvudsakligen språk; man studerar OM språket. Orsaken att studier inte motsvarar förväntningar är också den negativa attityden och fördomarna mot talande på svenska utanför lektioner och studier från andra studerande.

70% av svarare har ett eller flera biämnen. Det finns inget gemensamt eller tydligt biämne som merparten har, men ganska allmänt är att biämnet är något annat språk eller de pedagogiska studierna. Man kan se ganska tydlig att de som svarade till enkät har valt sina biämnen på grund av personliga intressen och 85% av svarare säger att deras biämne motsvarar deras karriärplaner. Nästan alla vet vilka biämnen man kan välja och vad det krävs att få det ämne som man vill som biämne.

En tredjedel av svarare visste inte att man måste ha ett eller flera biämnen då de sökte till universitet. Först och främst har studerande fått information om olika möjliga biämnena från ämnets tutorer eller lärartutorer. Man har också hittat och fått information från universitetets websidor.

Alla som svarade är nöjda med relationer mellan ämnets personal och tänker att kommunikation med personalen är lätt, trevligt och fungerande. Om man har frågor eller problem kring val av kurser eller biämne, är det ganska klart från vem man kan söka och få hjälp, samt frågor kring HOPS, kandidat- eller magisteruppsats eller studiestöd. ”Informationskällan” är mer oklart då det finns frågor kring språk- och arbetspraktik eller karriärvägledning.

 Enkäts svarare tänker gradvis att bedömningen av ämnets kurser är rättvis och överstämmande. Över 80% svarade att kursers arbetsmängd kongruerar med studiepoäng eller bedömningsmetoden. Det finns också undantag, som några få svarare kommenterade; i en viss kurs måste man arbeta mycket mera än i någon andra trots man får lika mycket poäng från båda kurser.

Tre fjärdedelar av svarare vet vem är Skandicas ansvarig för utbildningspolitik, alltså kopo, och största delen vet när och kring hurdana saker man kan ta kontakt med kopo. Över hälften av svarare vet vem är Skandicas ansvarig för socialpolitik, alltså sopo. Sopos ansvarsområde är bredare och mer delad; kanske därför är det lite mer oklart när man kan kontakta sopo.

Skandicas styrelse fick bra respons om verksamhet och enkät. Man önskar mera gemensamma aktiviteter i sällskap med andra Skandicas medlemmar oavsett framåtskridandet och när både äldre och yngre studerande kunde mötas. Man önskar också mer muntligt innehåll i kurserna och i allmänhet.

Henrik Hurme

Skandicas ansvarig för undervisningspolitik

Kevätkokouskutsu

kirjoittaja

Arvoisa jäsenistö,

Toivotamme Teidät tervetulleiksi Skandica ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen Turku-saliin (Rehtorinpellonkatu 4 A) tiistaina 14.3.2017 klo 18.30. Kokous on avoin kaikille yhdistyksen jäsenille.

Esityslista

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
    • Puheenjohtajan valinta
    • Sihteerin valinta
    • Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Esitetään vuoden 2016 tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  7. Taloudenhoitajan eroaminen
  8. Uuden taloudenhoitajan valitseminen
  9. Muut esille tulevat asiat
  10. Kokouksen päättäminen

Ystävällisin terveisin,

Eeva Markkanen

Skandica ry:n puheenjohtaja

Nordkurs: kysymyksiä ja vastauksia

kirjoittaja

Nordkurs-haku on nyt auki, ja vielä on muutama viikko aikaa hakea, sillä haku päättyy 1. maaliskuuta. Nordkurssit on tarkoitettu juuri Pohjoismaisten kielten opiskelijoille, ja ne soveltuvat parhaiten toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille.  Ajankohdan takia kysyimme Jesse Väänäseltä vinkkejä ja kokemuksia Nordkurssiin liittyen.

Miksi lähdit Nordkurssille?

Halusin eräänlaisen vaihtokokemuksen viettämättä kuitenkaan pidempää aikaa poissa. Lisäksi Tanska maana ja tanska kielenä kiinnostaa, ja halusin kulttuurioppia paikan päällä. Lisäksi kieliharjoitteluraportin kirjoittaminen oli mielessä. Olisin jo kahdesta kesästä Tukholmassa Nordjobbissa voinut kirjoittaa, mutta en saanut aikaiseksi 😀 Nordkurssista oli jopa helpompi kirjoittaa raporttia.

Missä olit ja kuinka kauan?

Tanskan Odensessa, joka on Fynin suurin ja koko Tanskan 3. suurin kaupunki noin 190 000 asukkaalla. Kurssin kesto oli noin kuukausi. Itse kurssin oppitunnit pidettiin Syddansk Universitetin Odensen kampuksella.

Maisemakuva, josta näkyy tanskan alavuus, tuulisuus, ja vehreys!

Mitä Nordkurs pitää sisällään? Koitko kurssin työlääksi?

Kurssien sisältö vaihtelee suuresti, ja nordkursin sivulla on aika tarkat kuvaukset sisällöistä. Oman kurssini nimi oli Kursus i dansk sprog og kultur for finske studerende ). Kurssilla opeteltiin tanskaa tanskaksi oppitunneilla, aineita oli fonetiikka, kielenkäyttö, morfologia/syntaksi ja kirjallisuus/yhteiskunta/historia. Kurssin opettaja ja järjestäjä Thomas Madsen on itse erikoistunut fonetiikkaan, joten ääntämisellä ja ymmärryksellä oli mukava painoarvo. Thomas muuten puhui meille ainoastaan tanskaa, josta ei kurssin alussa ymmärtäny mitään, ja kurssin lopussa kaiken!

Tanskan numeroita opeteltiin tällaisten avulla: Thomas sanoi numeron, joka piti tietää/päätellä ja siihen piti piirtää viiva.

Onko kurssi maksullinen? Onko kurssille mahdollista hakea stipendiä? Jos on, miten sitä haetaan?

Itse kurssi ei ollut maksullinen, mutta majoitus ja kuukauden paikallisliikennekortti maksoivat reilusti (muistaakseni yli 500€). Kurssia varten sain stipendin 880€, joka tuli tilille toukokuussa jo hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Kurssille hyväksytyille myönnetään automaattisesti stipendi.

Paljonko kurssilla kului rahaa?

Rahaa meni edellä mainittujen kulujen lisäksi lentoihin (Nämä saa tietysti halvemmalla, jos varaa hyvissä ajoin. Itse otin sekä paluun että menon kummankin vain viikkoa ennen koneeseen nousua.), ruokaan yms. Vähintään 10-15€ kannattaa varata päivää kohti. Esimerkiksi lounas syötiin yliopiston ravintolassa, jossa erittäin monipuolisesta valikoimasta punnittiin itse ateria, jonka hinnaksi tuli yleensä 4-7€. Huom: jos olet nordkursilla Norjassa, varaudu maksamaan oluesta ravintolassa 9€ (ja kaikesta muustakin kaikkialla paljon).

Tyypillinen lounaslautanen, paljon kaikkea. Huom! kuvassa näkyvää olutta ei ole todellakaan tapana juoda luokkahuoneessa, niin kuin tässä tapahtuu. Thomas sanoi, ettei koko yliopistouransa aikana ole nähnyt moista. Tyhminä suomalaisina luultiin, että Tanskan vapaamielisyys kattaisi tämänlaisen 😀

Jos lähtee kurssille esimerkiksi Norjaan tai Tanskaan, täytyykö kieliä osata jo entuudestaan?

Kieliä ei yleensä tarvitse osata etukäteen. Kursseja on kuitenkin vaativuusasteeltaan erilaisia. Osa kursseista on tarkoitettu pelkästään suomalaisille/norjalaisille/yms., mutta osa on tarkoitettu kaikille. Kaikille tarkoitetuissa kursseissa oman ruotsin/skandinaviskan taidon tulee olla jo vähän parempi, jotta osaa seurata mukana muiden kurssilaisten puhetta. Ei kuitenkaan tarvitse mikään täydellinen taitaja olla, kyllä kurssilla oppii.

Mitä jäi mieleen? Mitkä olivat kurssisi hyvät ja huonot puolet?

Mieleen jäi hyvä tietopaketti ja kokemus tanskasta ja Tanskasta, sekä hyvät muistot. Omalla kurssillani oli erittäin hyvä porukka, ja ryhmähenki oli loistava! Tehtiin mm. kurssin lopussa toisillemme vihot, joihin jokainen kirjoitti/piirsi yhdelle sivulle terveisiä. Huonoja puolia: kurssilla katsottavat elokuvat olivat ehkä vähän surullisia. Vapaapäiviä ei ollut muut kuin sunnuntait, ja sunnuntaisinkin oli ohjelmaan merkitty elokuvan katsominen porukalla kotiläksynä. Toisaalta vapaapäiviin ei ollut tarvettakaan, sillä arkipäivisin ohjelma loppui jo yhdeltä, ja lauantait käytettiin mielenkiintoisiin ekskursioihin.

 

Käytiin exculla mm. Kööpenhaminassa.

Tekisitkö jotain eri tavalla näin jälkikäteen ajateltuna?

En tekisi mitään eri tavalla. Tai no ehkä olisin useana kesänä hakenut eri kursseille!

Mitä Nordkurssia ennen ja sitä hakiessa tulee huomioida?

Ota selvää kaikista matka- ja kurssiaikatauluista, tee hyvä hakemus. Pidä huoli, että budjetti on kunnossa. Mahdollista on myös hakea kesäopintotukea (en tiedä onko blogissa sopivaa kertoa, ettei aina välttämättä kannata kertoa kelalle jo saadusta stipendistä).

Mitä hyötyä Nordkurssista on?

Kielitaito ja kulttuurituntemus paranevat. Saa mahtavan kokemuksen ja syvän sukelluksen tanskalaiseen/muunmaalaiseen sielunelämään. Muun muassa Tanskan poliittiseen maailmaan ja tanskalaisen yhteiskunnan rakennemuutokseen pääsi sisälle.

Menisitkö uudestaan?

Ehdottomasti ja estottomasti!

Tämän vuoden kurssit ja lisätietoa kursseista löydät osoitteesta nordkurs.org.

Nordkurs – Norge

kirjoittaja

Áfram Ísland – och andra berättelser från Trondheim

För drygt nio månader sedan fick jag veta att jag har blivit antagen till Nordkurs i Trondheim. Mina kunskaper om staden vid Nidaroselva var ganska begränsade innan jag åkte dit. Jag visste att Norges mest framgångsrika fotbollsklubb genom tiderna, Rosenborg, kommer därifrån och att min familj hade besökt staden i slutet av 1980-talet, alltså innan jag själv föddes. Som ett minne från den där resan hade mina föräldrar köpt ett par trollfigurer med Trondheim – t-skjortor på sig. Redan vid tidig ålder minns jag att de där figurerna stod i bokhyllan och tittade på mig. Nu var det dags för mig att upptäcka deras hemmaplan.

På morgonen av 19 juni tog jag båten från Åbo mot Stockholm. Jag tillbringade natten i Arlanda flygplats för att fortsätta mot Trondheim via Oslo i morgon bitti. Flygresan gick smidigt. Under flyget mot Trondheim började jag inse att nya språkliga utmaningar väntar på mig. Som målsättning för min vistelse hade jag att försöka klara mig på norska i varje situation då när jag är ensam. Jag hade nyligen avlagt kursen Norska i grannspråksperspektiv och kände mig relativt bekväm med språket. Ett lyckat försök att köpa bussbiljett med studentrabatt var en bra början.

Moholt studentby på midsommarafton.

Under vistelsen i Trondheim bodde jag i Moholt studentby tillsammans med mina kurskompisar. Det kändes ganska hemtrevligt direkt från första dagen; man kunde nästan inbilla sig vara i Studentbyn i Åbo. Jag delade lägenhet med kurskompisarna Karoliina, Eeva och Taru. Moholt ligger drygt 3,5 km söder om byn (dvs. centrum) och ungefär 2,5 kilometer från universitetscentret i Dragvoll. Eftersom det inte var särskilt billigt att ta bussen (drygt 25 NOK per enkelbiljett) så gick vi en hel del varje dag. Redan vid första dagen i kursen kändes det väldigt lätt att umgås med andra deltagare och en stark laganda utvecklades ganska snabbt.

Dagarna i universitetet följde samma schema med några undantag. Föreläsningarna började kl 10 och tog slut kl 15. I Norge brukar man hålla en kort paus efter 45 minuter, vilket är rätt så fint tänkt tycker jag. Varje dag hade vi 75 minuters lunchrast. I början av kursen handlade föreläsningarna mer om språk för att sedan fortsätta med litteratur. Det bästa med pluggandet var att man blev van vid att höra olika norska dialekter, eftersom föreläsarna kom från olika delar av landet.

Rosenborg BK är stadens stolthet.

På fritiden brukade vi upptäcka staden. Midsommardagen bjöd på ett av de underligaste äventyren jag någonsin varit med i. Vi beslöt oss att ta en titt på Gråkallbanen, som är verdens nordligste trikk (sv. världens nordligaste spårvagn) tillsammans med Andreas och Taru. Först gick vi nere till byn och fortsatte med trikken mot slutstationen Lian. Innan jag åkte till Trondheim hade jag läst att fjället Gråkallen skulle ligga någonstans i närheten av Lian. Taru fortsatte hemåt med trikken, medan Andreas och jag bestämde att gå hela vägen till Gråkallen. Idén kändes kanonbra för en stund. Vi inbillade oss att vägen till Gråkallen skulle vara lätt att gå, men verkligheten slog oss rakt i ansiktet ganska snabbt…

Den känslan när du korsar en myr rätt så felaktigt utrustad…

Först följde vi en stig som tog slut plötsligt. Andreas hade GPS med sig så vi fortsatte framåt ändå för att komma till en relativt stor myr. Myren såg torr ut och däremot bestämde vi att följa vägskyltarna mot Gråkallen. Med en smula blöta fötter hittade vi vägen bort från myren. Drygt en timme senare var vi äntligen på toppen av Gråkallen. Vi kunde dock inte ta spårvagnen tillbaka till centrum, eftersom det inte gick att betala biljetter med kort. Det betydde att vi var tvungna att gå hela vägen till Moholt. Cirka 25 kilometer och 19 000 steg senare var vi framme.

Träsket Bakklivann i Bymarka, Trondheim.

Fotbolls-EM var på gång och vi brukade se på Islands matcher tillsammans med gänget. Åttondelsfinalmatchen mot England blev en riktig höjdare både spel- och stämningsmässigt. Vi brukade titta på matcher i puben Lille London. Där satt vi tillsammans med cirka 40 islänningar bosatta i Trondheim. Islänningarna sjöng nationalhymnen och hejade superivrigt på sitt lag. Stämningen gick ner lite grann efter England tog ledningen. Island lyckades kvittera tack vare Ragnar ”Raggi” Sigurðsson och hela våningen exploderade efter Kolbeinn Sigþórssons mål på 18. minuten. England förlorade matchen och vi jublade tillsammans med islänningarna.

Røros.

En vecka före avresan arrangerade universitetet en resa till gruvstaden Røros som ligger cirka 150 kilometer sydöst om Trondheim. Vi fick ett omfattande inblick till gruvindustrin och dess historia genom att besöka gruvmuseét och Olavsgruvan. Dessutom fick vi njuta av kortreist (no. lokalproducerad) mat samt strålande vackra vyer kring staden. I Røros kändes det faktiskt som om man var någonstans i Lappland, fast staden ligger mer eller mindre på samma breddgrader med Vasa.

Vy från Gamle Bybro.

Till sist vill jag ge lite tips för de som är intresserade av att fara till Nordkurs. Trondheim är en väldigt fin stad med färggranna trähus, vacker natur och trevliga människor. Allt var riktigt välplanerat i universitetet och man kunde alltid lita på det att personalen hjälper en ifall man har problem. Hur gick det med min målsättning sist och slutligen? Jag klarade mig på norska i alla situationer när jag befann mig ensam (t.ex. i matbutiken/postkontoret/bostadskontoret, osv.). Söker man någonting negativt av vistelsen så finns det en nackdel. Det kan hända att det finns köksredskap i lägenheterna, men det varierar väldigt mycket. I vår lägenhet hade vi bara en liten kastrull och en ugnsplåt, vilket betydde att vi använde mestadels bara ugnen för att laga mat. Prismässigt är Trondheim en aning dyrare än Åbo (you have been warned). Deltar man i Nordkurs så lär man känna sig nya fina människor från andra nordiska länder. Detta är den viktigaste saken som följer med mig – drygt ett halvt år senare.

Mer information om Nordkurs: http://nordkurs.org

”Trondhjæm, Trondhjæm å allj som itj e trøndera e dom dom dom…”
Two Fat Kids In A Tub – Trønder-Rap

Pekka Toivonen

Alumni-ilta 26.1.2017 @Turku-sali

kirjoittaja

Alumni-ilta takana päin, mutta kaikilla toivon mukaan hieman kirkkaampi tulevaisuus edessä! Kiitos vielä Skandican puolesta kaikille puhujille ja paikalla olleille!

Alumni-illan ideana on tuoda yhteen nykyiset opiskelijat ja oppiaineesta jo valmistuneet; illan tavoitteena on päästä kuulemaan oppinaineestamme jo työelämässä olevilta heidän opiskelu- ja työkokemuksiaan, saada neuvoja kurssivalintoihin, kieli- ja työelämäharjoitteluun, työnhakuun sekä ylipäätään laajentaa näkökulmaa valmistumisen jälkeisistä mahdollisuuksista!

Tämän vuoden puhujina olivat Piia Aidantausta, Kirsi Aantaa, Mari Mäkilä ja Veijo Vaakanainen. Jokaisella puhujalla oli omanlaisensa opiskelupolku, -kokemukset sekä -tavoitteet ja asema työelämässä tällä hetkellä. Me kuulijat saimme laajan ja monipuolisen kuvan mahdollisuuksista pohjoismaisten kielten osaajina niin kieliasiantuntijan, tutkijan kuin opettajankin näkökulmasta.

Illan puhujista ensimmäisenä esittäytyi Piia Aidantausta, joka kertoi työskentelystä opiskelija- ja hakijapalveluissa Turun yliopistossa harjoittelijan näkökulmasta. Piia on vielä itsekin opiskelija, vaikkakin valmistuminen häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Harjoittelupaikka kokonaisuudessaan Turun yliopistossa oli Piialle positiivinen yllätys ja hän suosittelikin seuraamaan yliopiston mahdollisia avoimia harjoittelupaikkoja, tai ainakin laittamaan tämän mahdollisuuden muistiin odottamaan harjoittelupaikan hakemisajankohtaa. Harjoittelun voi tehdä myös useamman kerran, Piia muistuttaa.

Piia itse ei ole varma, tuleeko koskaan työllistymään ruotsin kielen parissa, vaikka aineestamme valmistuukin. Hän kehottikin miettimään tulevaisuutta laaja-alaisesti turhaan kategorioimatta mahdollisia ja mahdottomia työpaikkoja pelkän koulutuksen pohjalta. Muu osaaminen ja tietämys ovat merkittävässä asemassa koulutuksen lisäksi töitä haettaessa!

Toisena puhujana oli Kirsi Aantaa, Lingsoft Language Services Oy:n ratkaisuasiantuntija. Kirsi opiskeli alunperin vaatesuunnittelua Noviassa, jossa hän oppi sujuvan ruotsin kielen taidon kuuntelemalla luokkatovereitaan ja juttelemalla heidän kanssaan. Kirsi oli peruskoulussa opiskellut ruotsia normaalin oppimäärän verran ja on suomenkielisestä perheestä. Vaatesuunnittelu ei valmistumisen ja muutaman työvuoden jälkeen tuntunutkaan ’omalta ammatilta’ ja hän päätti hakea lukemaan pohjoismaisia kieliä Turun yliopistoon. Ruotsin hyvän kielitaidon oppiminen oli suuressa asemassa kielenopiskelun aloittamisessa. Svenska litteratursällskapet i Finland palkitsi Kirsin pro gradun vuonna 2013.

Nykyisessä työpaikassaan, Lingsoft Language Services Oy:ssa, Kirsi aloitti harjoittelijana ja on toiminut erinäisissä tehtävissä, viimeisimpänä ratkaisuasiantuntijana. Kirsin työnkuvaan kuuluu kieliteknologian myynti ja markkinointi erilaisille yrityksille. Hän itse kertoo työskentelevänsä eniten terveydenhuollon piirissä ja tekevänsä töitä puheen tulkintaan ja lääkärien sanelun purkuun suunniteltujen ohjelmien kanssa.

Lingsoft on tehnyt mm. Wordin punaiset ja siniset korjausviivat ja suunnitteilla on samanlainen ohjelma lääketieteelliselle sanastolle. Toinen merkittävä Kirsin mainitsema ohjelma on omakanta-sivustolle suunnitteilla oleva käännös- ja ymmärrettävyysohjelma. Tällainen ohjelma on jo olemassa, mutta ei vielä käytössä sivustolla. Ohjelma muuttaa lääketieteellisen sanaston jokaiselle ymmärrettävään muotoon, jolloin potilaat ymmärtävät omakanta-ohjelmassa olevat potilaskertomukset.

Kolmantena puhujana oli Mari Mäkilä, joka valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2015 ja jatkoi uraansa Turun yliopistossa tutkijana. Hän laati tutkimussuunnitelmansa vuonna 2016. Mari haaveili jo lapsena opettajan työstä ja opettajan työ on yhä hänen unelma-ammattinsa ja tavoitteensa. Lukion ruotsin opettaja toimi hänen innoittajanaan ruotsin opiskeluun, ja Mari painottikin suuresti opettajan merkitystä oppimiseen. Kielitaitoa ruotsin kielessä Mari on kartoittanut myös erilaisilla kielikursseilla ja työskentelyllä Ruotsissa.

Mari on toiminut opiskelu-uransa aikana erilaisissa luottamustehtävissä, mm. pohjoismaisten kielten harjoittelijana vuonna 2011, jonka aikana hän sai laajemman näkemyksen ”kulissien” takaa. Harjoittelijana hän avusti mm. suullisen materiaalin tutkimuksen suunnittelussa, vastasi oppiaineen kotisivujen päivittämisestä ja pääsykokeen suunnitellusta.

Tällä hetkellä Mari toimii mm. Humanistisen tiedekunnan tutkimuksen kehittämisen työryhmässä ja lukee itsensä tohtoriksi. Tutkijoita on Marin mukaan moneen junaan ja hän mainitseekin, että tutkijaksi tullaan usein vahingossa, ”liukastellen” suunnitellusta polusta. Tutkijat voivat siis toimia sivutoimisesti, apurahalla tai palkallisesti tohtorikoulutettavana. Marin eläväinen ja innoittava esiintyminenkin kertoo, että hän todella nauttii siitä mitä tekee ja neuvookin muita pyrkimään samaan.

Illan viimeisenä puhujana oli Veijo Vaakanainen, joka valmistui vuonna 2016. Hän aloitti opintonsa 2011 ja suoritti siis opintonsa suunnitellusti viidessä vuodessa. Kuten Mari, myös Veijo unelmoi opettajan ammatista jo lapsena. Opettajan pedagogisia opintoja suorittaessaan hän sai varmistuksen siitä, että on todella oikeassa paikassa ja että opettajan työ on sitä, mitä hän todella haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajan työ ei Veijon mukaan ole aina kovin helppoa, sillä opettamisen lisäksi opettajan ammatti vaatii monenlaisia taitoja. Näitä taitoja ja vaatimuksia ovat mm. vahva aineenhallinta, pedagogiset taidot, tietotekniset taidot, ryhmätyötaidot, kärsivällisyys, kyky kestää epäonnistumisia, kyky nauraa itselleen ja kyky vastaanottaa palautetta.

Pitkästä vaatimuslistasta huolimatta opettajan työ on palkitsevaa ja antoisaa, eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Opettajan työ on työtä ihmisten kanssa; erilaisuuden kohtaamista päivittäin. Lopuksi Veijo muistuttaa, ettei kannata masentua vastoinkäymisten takia; riittää että tekee parhaansa!

Toivottavasti ilta oli jokaiselle hyödyllinen ja avasi tai vahvisti käsitystä omasta tulevaisuudestasi! Ja muista, sinulla on mahdollisuuksia mihin tahansa; tehtäväsi on luoda oma polkusi! 

Henrik Hurme,

Skandica ry:n koulutuspoliittinen vastaava

Hallitusesittely 2017

kirjoittaja

Eeva Markkanen: puheenjohtaja

Hei kaikille! Olen toisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija ja nyt myös toisella hallituskaudellani  Skandica ry:n puheenjohtaja. Puheenjohtajuus on monipuolinen yhdistelmä edunvalvontaa, edustamista, organisointia ja johtamista. Kutsun hallituksen kokoukset koolle ja johdan niitä; valmistelen esityslistat ja huolehdin siitä, että yhdistys toimii kuten asiaan kuuluu; olen ajan tasalla mitä milloinkin ollaan tekemässä ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi; seuraan, onko hallituksen työnjako varmasti toimiva ja tasapuolinen; sekä toimin muun muassa yhdistyksen nimenkirjoittajana ja olen koko hallituksen tavoin vastuussa ainejärjestön taloudesta.

Skandican puheenjohtajana hoidan myös suhteita oppiaineeseen, ylioppilaskuntaan ja muihin ainejärjestöihin. Edustan opiskelijoita erilaisissa tapaamisissa sekä kokouksissa, ja pidän yllä tärkeitä suhteita oppiaineemme henkilökuntaan.  Olen eräänlainen keulakuva, joka pyrkii luomaan aktiivista ja innostunutta henkeä koko yhdistykseen.

Roolini on kirjava yhdistelmä monenlaista tekemistä ja organisointia yhteisen hyvän puolesta. Otathan rohkeasti yhteyttä mikäli jokin asia mietityttää, olemme täällä juuri Teitä opiskelijoita varten!

Wera Kunnas: varapuheenjohtaja ja tiedottaja

Hej alla! Olen Wera, toisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija, ja olen mukana hallituksessa nyt toista kautta. Toimin hallituksessa tiedottajana ja varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajana tehtävääni kuuluu toimia ennen kaikkea puheenjohtajamme Eevan oikeana kätenä (esimerkiksi jos puheenjohtaja ei itse pääse kokoukseen, johtaa VPJ kokousta). Varapuheenjohtajana autan ”jokapaikanhöylänä” myös muita hallituksen jäseniä parhaani mukaan.  Tiedottajana tehtävääni kuuluu tiedottaa jäsenistölle sähköpostilistan, Facebookin, nettisivujen ja Instagramin avulla ajankohtaisista tapahtumista ja muista tärkeistä yhteisistä asioista. Mikäli sinulle tulee mieleesi jotain jäsenistöä tai hallitusta kiinnostavaa, olethan yhteydessä minuun tai Skandican toiseen tiedottajaan Henrikkiin!

Ossi Mattsson: taloudenhoitaja ja tuutorvastaava

Moi kaikki! Olen Ossi, toisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija ja myös hallituksessa mukana toista kautta. Taloudenhoitajana huolehdin ainejärjestömme raha-asioita, kuten esimerkiksi käteisrahoista, kuiteista, pankkiasioista ja laskujen maksamisesta. Pidän myös huolen Skandican kirjanpidosta ja osallistun tapahtumien budjettien päättämiseen. Lisäksi tehtäviini kuuluu tilinpäätöksen ja talousarvion laatiminen yhdessä puheenjohtajan ja muun hallituksen kanssa. Tuutorivastaavana toimin hallituksen ja pohjoismaisten kielten tuutoreiden välisenä linkkinä. Osallistun myös syksyn orientaatioviikkojen ohjelman suunnitteluun.

Suvi Nuttunen: sihteeri, kansainvälisyys- ja ekskursiovastaava

Moikka! Olen Suvi, ensimmäisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija. Tämä on ensimmäinen vuoteni hallituksessa ja toimin Skandican sihteerinä. Lisäksi olen myös kansainvälisyys- ja ekskursiovastaava. Tehtäväni on kirjoittaa joka kokouksesta pöytäkirja, josta käy ilmi kaikki kokouksessa keskustellut ja päätetyt asiat. Puheenjohtajan ja sihteerin vastuulla on  pitkälti se, että hallitus päättää asioista ajallaan ja että hallituksen päätökset pannaan päätöksen jälkeen myös toimeen. Kauden lopuksi kirjoitan toimintakertomuksen kaikesta mitä vuoden aikana on tehty. Vastuualueeseeni kuuluu myös posti. Kaikki pöytäkirjat ovat luettavissa Skandican nettisivuilla. Lähetämme ne myös Skandikoosteen mukana sähköpostitse.

Henrik Hurme: koulutuspoliittinen vastaava, tiedottaja ja vuosijuhlavastaava

Hei, olen Henrik Hurme, ensimmäisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija. Toimin Skandican koulutuspoliittisena vastaavana sekä tiedottajana. Kopona vastaan opintoihin liittyvistä asioista ja toimin yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Vastuulleni kuuluu myös auttaminen kurssi- ja sivuainevalinnoissa sekä tarvittaessa opintotukiasioissa. Otathan rohkeasti minuun yhteyttä mikäli siis mietit esimerkiksi, mitä kursseja tai sivuaineita sinun tulisi valita, tai jos sinulla on opintoihin liittyviä ongelmia. Skandican toisena tiedottajana tehtävääni kuuluu jäsenistön infoaminen ajankohtaisista tapahtumista ja muista jäsenistöä koskevista asioista. Minuun voit olla yhteydessä sähköpostilla sekä kasvotusten kampuksella! Vi ses och hörs!

Iiris Kolehmainen: sosiaalipoliittinen vastaava ja tapahtumavastaava (kulinarismi)

Hejsan alla! Olen Iiris, ensimmäisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija ja ensimmäistä vuotta mukana Skandican hallituksessa. Toimin hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana sekä yhtenä tapahtumavastaavista. Yhdessä muiden tapahtumavastaavien kanssa järjestän bileitä, sitsejä ja muita tapahtumia. Vastuualueeni sopona on kaikki opiskelijan hyvinvointiin liittyvä, eli jos kaipaat juttukaveria tai esimerkiksi opintotukiasiat mietityttävät, ota rohkeasti yhteyttä! Tehtäviini kuuluu myös varmistaa, että Skandica järjestää riittävästi alkoholittomia tapahtumia. Lisäksi olen vastuussa Skandican VeriRyhmästä, neljä kertaa vuodessa järjestettävistä myyjäisistä sekä vuoden lopuksi järjestettävästä palautekyselystä.

Mino Mali: tapahtuma- (urheilu) ja ympäristövastaava

Hei kaikki! Nimeni on Mino, opiskelen toista vuotta pohjoismaisia kieliä, ja olen niin ikään toista kautta mukana Skandican hallituksessa. (Urheilu)tapahtumavastaavana toimenkuvaani kuuluu liikunnallisten ajanvietteiden järjestäminen. Skandican lenkkikerho on ollut muutaman vuoden toiminnassa ja lenkkikerhon jäsenet kokoontuvat yhteiselle lenkille yleensä joka toinen viikko. Myös talvella lenkkikerho on aktiivinen, mikäli säät vain sallivat. Lenkkireitit vaihtelevat, eli yleensä ollaan hölkkäilty pitkin Aurajokea keskustassa syksyn pimentyessä ja valoisempina aikoina ollaan lenkkeilty Nummenrannan lenkkipoluilla. Lähtö on tapahtunut Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Educariumin edestä. Lenkkikerho on ollut sekä liikunnallisesta, taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta erittäin hyödyllinen. Lenkkeily on ilmainen harrastus, siellä pääsee näkemään skanditovereita ja näin voi vaihtaa kuulumisia sekä samalla pitää kunnostaan huolta! Lenkeillä tahti on rauhallinen, joten aloittelijatkin pysyvät kelkassa!

Lenkkikerhon lisäksi vastuualueeseeni kuuluu syys-, talvi- ja kevätreippailujen organisoiminen. Esimerkiksi keväällä 2016 Skandica kävi hohtominigolffaamassa sekä osallistui Humanistisähly-turnaukseen sijoittuen hienosti hopealle! Tulevana kevätlukukautena 2017 luvassa on muun muassa luistelua ja airjoogaa! Myöhemmin keväällä on taas luvassa Humanistisähly-turnaus, jossa hopea kirkastetaan kullaksi!

Jutta Mannonen: tapahtuma- (kulttuuri) ja humanitasvastaava

Hei! Olen Jutta, toisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija, ja myös toista vuotta mukana Skandican hallituksessa. Tapahtumaastaavana minun osa-alueeseeni kuuluu erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen ympäri lukuvuoden. Näitä ovat muun muassa teatterivierailut ja kuukauden pohjoismaiset elokuvat, joita järjestetään sekä syksyisin ja keväisin. Olen yhteydessä teattereihin, ostan liput näytöksiin ja organisoin nämä kulttuuritapahtumat.

Skandica järjestää myös peli-iltoja jäsenilleen. Tämän lisäksi olen mukana sitsien ja bileiden suunnittelussa ja järjestämisessä ja autan muita tapahtumavastaavia, mikäli he apua tarvitsevat. Humanitas-vastaavana osallistun Humanitaksen pitämiin kokouksiin ja tiedotan muulle hallitukselle kokouksessa mitä niissä on käsitelty. Tärkein työ on osallistua Humanitaksen syyskokoukseen. Huolehdin, että Skandican ja Humanitaksen suhteet pysyvät hyvinä, ja tieto kulkee puolin sekä toisin.

Mia Peltoniemi: tapahtumavastaava (juhlat)

Heippa kaikki! Olen Mia, toisen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija, ja nyt toista vuotta mukana Skandican hallituksessa. Juhlavastaavana tehtäviini kuuluu sitsien ja bileiden suunnittelu, organisointi ja toteutus. Tehtävä on hyvin monipuolinen ja se kattaa mm. tilojen varausta, ohjelmien ideointia, tarvikkeiden hankkimista ja haalarimerkkien tilaamista. Lisäksi olen yhteydessä muihin ainejärjestöihin ja yhdistyksiin sekä yhteistyöyrityksiin. Tehtävässä suurena apuna on koko muu hallitus ja tapahtumavastaavatiimi – yksin ei tarvitse kenenkään paiskia!

Nordjobb – Norja

kirjoittaja

// Skandica julkaisee blogissaan hallituksen jäsenten kirjoittamien tekstien lisäksi myös mielenkiintoisia vieraskynäkirjoituksia. Tavoitteenamme on tarjota kattava arkisto julkaisuja, joista nykyiset ja uudet skandit voivat ammentaa vinkkejä opiskeluun ja työelämään. Mikäli haluat avata sanaisen arkkusi pohjoismaisten kielten opiskelijoita kiinnostavasta aiheesta, ota yhteyttä hallitukseen sähköpostitse skandica-hallitus@lists.utu.fi, kaikki kirjoitukset ovat tervetulleita! Ohessa Tarita Tammen kokemuksia Nordjobbista viime kesältä 2016 //

Tasan vuosi sitten hain http://www.nordjobb.org/fi/- sivuston kautta kesätöitä. Olin hakenut nordjobbaamaan jo aiemminkin, mutta tällä kertaa onnisti ja sain ensin kutsun Skype-haastatteluun, jonka jälkeen minulle tarjottiin töitä Norjan Geirangerista.

Työtarjouksen jälkeen otin selvää Geirangerista enemmän. Kyseessä on pienen pieni kylä keskellä Norjan kaunista luontoa. Kylää ympäröivät kauniit vuonot ja se sijaitsee meren rannalla. Kylässä asuu vakituisesti vain 250 asukasta, mutta kesäsesongin ajaksi sinne muuttaa noin tuhat työntekijää, sillä noin 700 000 turistia käy Geirangerissa joka kesä. Geirangervuonot on listattu UNESCO:n maailmanperintolistaan vuonna 2005, joten kyseessä on tosiaan erityinen ja kaunis paikka.

Itse olen kaupunki-ihminen ja pohdin pitkään, miten mahdan viihtyä noin pienessä paikassa melkein neljä kuukautta. Onneksi kuitenkin lähdin!

Geirangerin ”keskusta” näkyy tuolla alhaalla meren rannalla. Yksittäisiä taloja oli toki siellä sun täällä vuorilla.

Lentoni lähimpään isoon kaupunkiin Ålesundiin oli toukokuun lopulla. Ålesund on Turkua hieman pienempi, kaunis kaupunki, jossa tuli myös muutaman kerran kesän aikana käytyä. Sieltä oli parin tunnin matka Geirangeriin. Matkan kestoa lisäsi kaksi lauttaa, jotka onneksi liikennöivät kesäaikaan tosi hyvin. Muistaakseni noin klo 7-22.

Sumuinen Ålesund näköalapaikalta katsottuna. Kaunis kaupunki!

Olihan Geirangeriin saapuminen aluksi aikamoinen shokki. Asuin söpössä, pienessä mökissä kolmen työkaverini kanssa. Meillä oli tietysti omat huoneet ja muutenkin asuminen sujui hyvin. Näin kotini ikkunasta työpaikkani eli työmatkaan ei onneksi mennyt aikaa kuin minuutti.

Hotell Geiranger on tuo keskellä oleva moni-ikkunainen rakennuskompleksi. Hotellissa on noin 150 huonetta ja kaksi ravintolaa.

Itse työ oli ihan kivaa ja sain monipuolisia työtehtäviä. Pääasiassa siivosin hotellihuoneita, pesin pyykkiä, silitin, imuroin hotellin pitkiä käytäviä, tiskasin, kannoin asiakkaiden laukkuja ja pääsin myös tarjoilemaan buffet-ravintolaan. Kesän loppupuolella olin myös paikallisessa leipomossa töissä. Töitä oli noin 7 tuntia per päivä kuutena päivänä viikossa, loppua kohden tein vähän enemmänkin töitä. Vapaapäivinä teimme usein yhdessä retkiä lähialueille, hotellilla oli yksi auto, jota sai lainata. Työkavereihin tutustui onneksi helposti. Hotellillamme oli noin 50 työntekijää mm. Liettuasta, Puolasta, Tšekeistä, Ruotsista, Suomestakin viisi, Espanjasta, Bulgariasta, Ranskasta, Unkarista ja jopa Perusta asti. Vain kolme työntekijää oli Norjasta, joten norjan kielenoppiminen jäi aika vähälle. Onneksi pääsin sentään ruotsia puhumaan. Yleinen työkieli oli englanti.

Läheinen kylä, jossa tehtiin mm.vuohenjuustoa. Vuohet, lehmät ja hevoset saivat kulkea täällä vapaina.

Töitä riitti ihan mukavasti, vaikka olin odottanut vielä pitempiäkin päiviä. Välillä vapaa-aika tuntui aika pitkältä, varsinkin jos työajat menivät ristiin kavereiden kanssa. Kävin paljon lenkkeilemässä ja vaeltelemassa Geirangerin kauniissa luonnossa. Hotellilla oli myös pieni kuntosali. Lisäksi meille järjestettiin toisinaan yhteisiä illanistujaisia ja juhlia, jotka piristivät mukavasti. Uimaankin pääsi, mutta vesi oli todella kylmää koko kesän – ainakin omasta mielestäni. Sää oli melko samanlainen kuin Suomessa, vähän enemmän olisin kaivannut aurinkoa.

Geirangeriin tuli turisteja lähinnä Kiinasta, Japanista, Intiasta, Pakistanista, Israelista ja myös jonkun verran Ranskasta ja Saksasta. Vain muutamaan suomalaiseen turistiin tuli törmättyä. Suurin osa turisteista oli 50+ ikäluokkaa. Suuret risteilyalukset kuljettivat turistiryhmiä paikasta toiseen, ja Geirangerissa viivyttiinkin yleensä vain yksi yö.

Kaiken kaikkiaan kesäni Norjassa oli hieno kokemus. Näin paljon uusia paikkoja ja tutustuin ihaniin ihmisiin ympäri maailmaa. En aio palata takaisin Geirangeriin ensi kesänä, niin kuin monet muut tekevät. Jotkut käyvät siellä jo 10.vuotta tekemässä kesäsesongin töitä. Ymmärrän että köyhemmistä maista tuleville ratkaisevana tekijänä siinä on raha. Palkkahan oli hyvä, vaikka verotus oli myös tosi hurja. Veroprosentti Norjassa oli 35 % ilmeisesti kaikille (palautuksia odotellessa!) Palkkaa hotellissa työskentelystä sai noin 147 kruunua per tunti.

Geirangerissa oli lukuisia kauniita vesiputouksia. Luonto oli sanoinkuvaamattoman kaunista.

Suosittelen ehdottomasti nordjobbaamaan lähtemistä! Itse olin aika pitkän ajan nordjobbaamassa, mutta töihin voi hakea vain alle pariksikin kuukaudeksi. Hakeminen on helppoa ja paikan päällä minua oltiin vastassa, asunto järjestetty ja lisäksi hotellista sai ruuat. (Asunto ja ruoka maksoi kuukaudessa noin 300 euroa, tämä tietysti vaihtelee paikasta riippuen). Rahaa ei siis välttämättä mennyt paljoakaan, ellei halunnut syödä/juoda ravintoloissa. Oluttuoppi maksoi muistaakseni 60-80 kruunua paikasta riippuen, eli siihen sai halutessaan palamaan paljonkin rahaa, heh. Geirangerissa oli noin viisi pubia/ravintolaa, joissa välillä oli esiintyjiäkin tai jotain erityistä ohjelmaa.

Hotell Geirangerista saa lisätietoa halutessaan: http://www.hotel-geiranger.no/

Minulle saa myös laittaa kysymyksiä nordjobbaamisesta tai mihin vain siihen liittyvästä joko sähköpostin taritahh@hotmail.com tai Facebookin kautta.

Mukavaa kevään odottelua!
Tarita Tammi