Hyvä opiskelija,
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten opiskelijoiden ainejärjestö Skandica ry toteutti
keväällä 2020 jäsenistölleen sosiaalipoliittisen kyselyn. Perinteisesti kysely on järjestetty
joka toinen vuosi, vuorovuosina koulutuspoliittisen kyselyn kanssa. Sosiaalipoliittisella
kyselyllä halutaan kartoittaa pohjoismaisten kielten opiskelijoiden näkemyksiä ja
kokemuksia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Lisäksi tarkoitus on
kerätä tietoa siitä, miten järjestö suoriutuu sosiaali- ja koulutuspoliittisessa toiminnassa
jäsenistön mielestä. Erityistä huomiota tällä kertaa kiinnitettiin kevään 2020 poikkeustilaan,
joka sai aikaan suuria muutoksia opiskelijan arkeen. Vastauksia kerättiin aikavälillä 20.4.-
4.5. ja siihen vastasi 22 opiskelijaa.
Ensimmäinen osio koski opintojen etenemistä. Kokemuksissa opintopistevaatimusten
stressaavuudesta oli hajontaa, mutta yleisesti ne nähtiin melko stressaavina. Suurin osa koki
olevansa melko tyytyväinen opintomenestykseensä. Kuitenkin vain kolmannes arvioi
valmistuvansa tavoiteajassa. Suurimmaksi syyksi tälle koettiin se, että eri oppiaineiden
kurssit menevät päällekkäin. Muita yleisimpiä syitä olivat työt opintojen ohella,
henkilökohtaiset ongelmat sekä vaikeus päästä joistakin kursseista läpi. Vallitseva
poikkeustila ei vastausten perusteella ole vaikuttanut opintojen etenemiseen merkittävästi.
Seuraava osio käsitteli opiskelijan toimeentuloa. Lähes 60 prosenttia kertoi olevansa
tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa. Yleinen mielipide kuitenkin on, että opintotuki ei
mahdollista täysipäiväistä opiskelua kovin hyvin. Kysyimme myös näkemyksistä
viimeisimpiin opintotukimuutoksiin. Vastausten perusteella kaikki eivät olleet tietoisia, mitä
näillä muutoksilla tarkoitetaan, eivätkä näin ollen pystyneet arvioimaan, millaisia
vaikutuksia muutoksilla on ollut elämään. Toisaalta muutosten nähtiin kuitenkin aiheuttavan
lisää stressiä, toisaalta taas esimerkiksi opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin
kiiteltiin: joissakin tilanteissa yleinen asumistuki voi vähentää tarvetta tehdä töitä opintojen
ohella. Vain alle viidesosa vastaajista tietää, miten opintolainaa haetaan. Suurin osa kokee
velkaantumisen ahdistavaksi tai melko ahdistavaksi.
Seuraava osio kyselyssä liittyi hyvinvointiin. Ilahduttavan suuri osa arvioi vointinsa melko
hyväksi. Puolet vastasi kokevansa yksinäisyyttä usein tai ajoittain. 15 vastaajalla ei ole ollut
kuitenkaan koskaan ongelmia saada kavereita. Kaikilla vastanneilla on kyselyn mukaan
halutessaan joku, jolle puhua. Kysyimme myös syrjinnästä, ja vastaajien joukossa oli
valitettavasti muutama kiusaamista tai syrjintää joskus tai toisinaan korkeakouluopintojensa
aikana kokenut opiskelija.
Kaikki vastasivat kokevansa stressiä usein tai välillä. Suurimmiksi ahdistuksen ja
stressin aiheuttajiksi koettiin valmistuminen, opinnäytetyö (kandi tai gradu), toimeentulo ja
työllistyminen. Myös sosiaaliset suhteet nähtiin jokseenkin stressaavina. Toisaalta
sosiaaliset tilanteet koettiin verrattain positiivisiksi: noin 60 prosenttia antoi vastaukseksi
arvosanan 4 asteikolla 1-5. Kysyimme avoimena kysymyksenä, millä tavoin ahdistus ja
stressi ovat ilmenneet ja vastauksissa mainittiin muun muassa väsymys, ärtymys,
uniongelmat, keskittymiskyvyn puute, erilaiset kiputilat ja mielialaongelmat.
Ainoastaan yksi vastaajista koki olevansa täysin tyytyväinen ajankäyttöönsä, ja
vastauksissa näkyi paljon hajontaa. Tilanne yöunien suhteen näyttää parantuneen kahden
vuoden takaisesta, sillä keskimääräinen unen määrä vastaajien keskuudessa oli lähempänä
kahdeksaa tuntia yössä. Myös liikuntaan liittyvien kysymysten vastaukset vaihtelivat: toiset
kokivat harrastavansa liikuntaa riittävästi, toiset taas eivät. Suurin syy vähäiselle liikunnalle
oli motivaation puute, mutta myös ajanpuute nähtiin toisena merkittävänä syynä
liikkumattomuuteen. Myös seuran puute, terveydelliset syyt ja koronavirus mainittiin.
Kysyimme myös osana terveysosiota, kokeeko jäsenistö opiskelijatapahtumien
painostavan alkoholin käyttöön. Tässäkin kohtaa vastauksia oli laidasta laitaan, mutta suurin
osa oli antanut vastaukseksi arvosanan 3 asteikolla 1-5. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä,
että Skandica tarjoaa riittävästi alkoholittomia tapahtumia. Lisäksi kysyimme, onko
jäsenistö tietoinen tulevista YTHS-uudistuksista. Yli 60 prosenttia vastasi tähän kielteisesti.
Tämä voi selittyä osittain sillä, ettei kysymystä ollut tarkennettu mitenkään.
Lakiuudistuksen myötä YTHS laajenee ensi vuonna palvelemaan kaikkia
korkeakouluopiskelijoita, mikä tuo muutoksia palveluihin sekä terveydenhuolto- ja
käyntimaksuihin. Lähes kaikki, 19 vastaajaa, tiesivät kuitenkin, missä asioissa YTHS:ään
voi olla yhteydessä. Lähes yhtä moni, 18 vastaajaa, kertoi tietävänsä, missä asioissa
henkilökuntaan ja opettajatuutoriin voi olla yhteydessä. Melkein yhtä hyvin tiedettiin,
milloin tiedekunnan opintoneuvojan tai opintopsykologin puoleen voi kääntyä. Ainoastaan
Nyyti ry näyttäytyi jäsenistöllemme melko vieraana tahona.
Tänä vuonna loimme kyselyyn erillisen osion kartoittamaan kokemuksia kevään
poikkeustilanteesta. Vain 36,4 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa ergonomian
huomioon etäopiskelussa. Poikkeusjärjestelyt ovat aiheuttaneet yleisesti yksinäisyyttä,
huolta tulevasta, aikaansaamattomuutta, tylsistymistä ja turhautumista sekä motivaation
laskua. Lisäksi tilanne on omalta osaltaan lisännyt opiskelijoiden stressiä ja ahdistusta.
Suurin osa on nähnyt tilanteessa kuitenkin myös jotakin positiivistakin: monet kokivat, että
kevään aikana on ollut enemmän aikaa itselle sekä vaikkapa liikuntaan ja lepoon. Jotkut
myös kertoivat, että kevään aikana on ollut helpompi keskittyä opiskeluun, ja moni näkikin
etäopiskelussa paljon hyvää. Etäyhteyksin on pidetty yllä kontakteja myös ystäviin, vaikka
fyysisiltä kontakteilta on jouduttu välttymään.
Kyselyn viimeisessä osiossa kysyimme järjestömme sosiaali- ja koulutuspoliittisesta
toiminnasta. Vain hieman yli puolet vastaajista kertoi tietävänsä, keitä Skandican
sosiaalipoliittinen vastaava eli sopo ja koulutuspoliittinen vastaava eli kopo ovat. 40
prosenttia vastaajista vastasi tietävänsä hyvin, missä asioissa sopoon ja kopoon voi olla
yhteydessä. Valtaosa oli melko samaa mieltä siitä, että Skandican sopoa ja kopoa on helppo
tarvittaessa lähestyä. Emme valitettavasti saaneet paljon vastauksia avoimeen kysymykseen
siitä, miten yhteydenotto voisi olla helpompaa. Muutama vastaus kuitenkin tuli, esimerkiksi
somekanavien hyödyntämistä paremmin sopo- ja kopoviestinnässä ehdotettiin. Laitamme
nämä ehdotukset korvan taakse ensi lukuvuotta ajatellen.
Syksyn ensimmäinen periodi tulee näillä näkymin tapahtumaan vanhojen
opiskelijoiden osalta vielä etänä, mutta haluamme silti olla jäsenistön tavoitettavissa niin
hyvin kuin mahdollista. Tavoitteenamme onkin syksyllä olla paremmin saavutettavissa
esimerkiksi etäpäivystysten/träffetidien muodossa. Nauttikaamme kesästä kuitenkin ennen
sitä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Pysykää terveinä!
Oona Mikkonen
Skandica ry:n sosiaalipoliittinen vastaava 11.6.2020
