// Näin alumni- ja infoillan lähestyessä ja jo käynnissä olevan NordJobb:n ja lähestyvän Nordkurs:n haun johdosta aloitamme Skandican blogissa uuden juttusarjan, jossa jo kieliharjoittelun suorittaneet kirjoittavat omista kokemuksistaan Pohjoismaissa (ja Ahvenanmaalla)! //
Ensimmäisenä vuorossa nordjobbaaminen Ruotsissa, Tukholmassa! Varsågoda!
Min sommar 2017 i Stockholm
Suoritin oman kieliharjoitteluni Ruotsissa, Tuhkolmassa viime kesänä, kesä- ja heinäkuun ajan. Työskentelin kotihoidossa henkilökohtaisena avustajana/kotihoidon työntekijänä (’omsorgspersonal’) FSB Finsk hemtjänst nimisessä yrityksessä. Yritys on jo pitkään työllistänyt suomalaisia kesätyöntekijöitä, mutta myös suomalaisia/suomenkielisiä työntekijöitä; yrityksen asiakkaisiin kuuluu useita ruotsin-suomalaisia kaksikielisiä ja suomenkielisiä asiakkaita. Itse työskentelin Vällingby-konttorissa Vällingby-Vinsta -alueella.
Hain NordJobb:n kesätyöpaikkaa jo vuoden 2017 alussa, mutta sain työtarjoukseni vasta toukokuun puolessa välissä. NordJobb oli kylläkin välittänyt hakemukseni eteenpäin, mutta itse työnantajan vastausta sai odottaa. (OBS! NordJobb välittää hakemuksen ja mahdollisen työnpaikan löydyttyä työtarjouksen, työnantaja vastaa työsopimuksesta, palkkauksesta tms.) Myöhäisestä työtarjouksesta huolimatta en miettinyt sekuntiakaan, vaan otin työpaikan heti vastaan! Kuun loppupuoli menikin asunnon etsimisessä, SINK-hakemuksen täyttämisessä/lähettämisessä (Skatteverket) ja muiden kesään ja muuttoon liittyvien asioiden hoidossa. Asunnon suhteen minulla kävikin tuuri; löysin hyvän vuokrahuoneen hyvältä alueelta! Muutin 27. toukokuuta Ursvikiin, Syndbybergiin, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Tukholman ydinkeskustasta. Työt aloitin sitten 1. kesäkuuta.
Työ kotihoidon työntekijänä sisälsi kaikkea mahdollista; huolehdin asiakkaiden henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, viihtyvyydestä, ruokailuista, kauppaostoksista ja kodin siisteydestä. Työskennelläkseen kotihoidossa ei tarvinnut mitään erikoista koulutusta, sillä työtehtävät olivat ”haastavuudeltaan” melko helppoja ja jokapäiväisiä. Luottamus oli kotihoidossa ainoa asia, joka vaadittiin jokaiselta työntekijältä; kotihoidon työntekijät huolehtivat yleisten työtehtävien lisäksi asiakkaiden avaimista sekä lääkityksestä, ravitsemuksesta sekä rahoista, jos työtehtävänä oli kaupassakäynti (’inköp’) tai lääkkeiden haku apteekista.
Työpäivät olivat kovin vaihtelevia, aina riippuvaisia asiakkaista. Asiakkailla oli eri pituisia ja sisältöisiä vierailuja (’besök’) päivästä riippuen. Jokainen työpäiväni alkoi kahvikupillisella ja päivän asiakkaiden vierailuihin tutustumisella; mitä tarvitsee ottaa toimistolta mukaan (esim. kauppakassi, asiakkaan pankkikortti, hoitovälineitä, ruoka-annos tms.), kuinka monta vierailua päivän aikana on, kuinka monta avainta täytyy ottaa aamulla mukaan jne. Toimistolta sai päiväksi työpuhelimen käyttöönsä, jonka kautta kirjauduttiin Avista -nimiseen sovellukseen, josta sitten näki oman työpäivänsä (’schema’) ja asiakkaiden tiedot. Sovelluksen käyttö helpotti työntekoa, sillä sitä kautta näki oman päivän lisäksi sen, ketä muita oli töissä ja kenenkin asiakkaan luona, kenellä ja missä asiakkaiden avaimet olivat jne. Avaimille oli toimistolla oma kaappinsa, josta joka aamu asiakkaan vieralun hoitava työntekijä sitten otti avaimen ja ”latasi” sen sovelluksen kautta itselleen/oman nimensä alle. Tätä kautta muut työntekijät näkivät kenellä kunkin asiakkaan avaimet olivat. Avaimet palautettiin päivän aikana tai päätteeksi takaisin toimistolle ja kaappiin; avain kirjattiin ns. avainkaappipuhelimelle (’nyckelskåp’).
Vaikka osa asiakkaista oli suomenkielisiä, oli työkieli pääsääntöisesti ruotsi. 75 prosenttia vakituisista työntekijöistä olivat täysin ruotsinkielisiä, samoin ryhmänjohtaja (’gruppchef’) sekä työntekijä-vastaava (’bemanningsansvarig’). Myös kaikki dokumentointi kirjoitettiin ruotsiksi (dokumentointi asiakkaista, heidän lääkityksestä, jne.).
Työsuhteeni aikana kohtasin muutamia vaativampia kielellisiä tilanteita asiakkaideni kanssa; syynä suomenruotsalainen murteeni. Vaikka osa asiakkaistani oli suomenkielisiä tai -taitoisia (joiden kanssa ei kielellisiä ongelmia tullut vastaan), oli suurin osa asiakkaista ruotsinkielisiä ja kotoisin Ruotsista, eikä heillä ollut minkäänlaista suomen kielen taitoa tai käsitystä suomenruotsissa esiintyvistä sanoista/sanonnoista. Aluksi oli vaikea vältellä suomenruotsin sanoja, kuten sanaa roskis tai suomenruotsissa enemmän esiintyviä sanontoja/tapoja, kuten pikkusanoja ju, väl, aj ja nog.
Kesän aikana vierailin Kuninkaanlinnassa ja Drottningholmin linnassa. Myös NordJobb järjesti joitakin tapahtumia, kuten piknikkejä, kesätapaamisia ja brunsseja eri puolilla Tukholmaa.
Ilman tätä karttaa en olisi selvinnyt kesää. Asuin Hallonbergin ja Rissnen asemien välissä. Konttori sijaitsi lähellä Vällingbyn asemaa. Aamuisin menin bussilla Hallonbergin asemalle, sieltä metrolla sinistä linjaa ”mot Kungsträdgården” Fridhemsplanille ja vaihdoin siellä vihreälle linjalle ”mot Hässelby strand” ja jäin pois Vällingbyn asemalle.
Kesätyö Tukholmassa oli minulle kokemus, ja olisin todennäköisesti ilman pohjoismaisten kielten pakollista kieliharjoitteluakin jossain vaiheessa elämääni lähtenyt nordjobbaamaan Ruotsiin! Suosittelen nordjobbaamista jokaiselle skandille ja nordistille!
Mvh,
Henrik