// Skandica julkaisee blogissaan hallituksen jäsenten kirjoittamien tekstien lisäksi myös mielenkiintoisia vieraskynäkirjoituksia. Tavoitteenamme on tarjota kattava arkisto julkaisuja, joista nykyiset ja uudet skandit voivat ammentaa vinkkejä opiskeluun ja työelämään. Mikäli haluat avata sanaisen arkkusi pohjoismaisten kielten opiskelijoita kiinnostavasta aiheesta, ota yhteyttä hallitukseen sähköpostitse skandica-hallitus@lists.utu.fi, kaikki kirjoitukset ovat tervetulleita! Ohessa Tarita Tammen kokemuksia Nordjobbista viime kesältä 2016 //
Tasan vuosi sitten hain http://www.nordjobb.org/fi/- sivuston kautta kesätöitä. Olin hakenut nordjobbaamaan jo aiemminkin, mutta tällä kertaa onnisti ja sain ensin kutsun Skype-haastatteluun, jonka jälkeen minulle tarjottiin töitä Norjan Geirangerista.
Työtarjouksen jälkeen otin selvää Geirangerista enemmän. Kyseessä on pienen pieni kylä keskellä Norjan kaunista luontoa. Kylää ympäröivät kauniit vuonot ja se sijaitsee meren rannalla. Kylässä asuu vakituisesti vain 250 asukasta, mutta kesäsesongin ajaksi sinne muuttaa noin tuhat työntekijää, sillä noin 700 000 turistia käy Geirangerissa joka kesä. Geirangervuonot on listattu UNESCO:n maailmanperintolistaan vuonna 2005, joten kyseessä on tosiaan erityinen ja kaunis paikka.
Itse olen kaupunki-ihminen ja pohdin pitkään, miten mahdan viihtyä noin pienessä paikassa melkein neljä kuukautta. Onneksi kuitenkin lähdin!
Lentoni lähimpään isoon kaupunkiin Ålesundiin oli toukokuun lopulla. Ålesund on Turkua hieman pienempi, kaunis kaupunki, jossa tuli myös muutaman kerran kesän aikana käytyä. Sieltä oli parin tunnin matka Geirangeriin. Matkan kestoa lisäsi kaksi lauttaa, jotka onneksi liikennöivät kesäaikaan tosi hyvin. Muistaakseni noin klo 7-22.
Olihan Geirangeriin saapuminen aluksi aikamoinen shokki. Asuin söpössä, pienessä mökissä kolmen työkaverini kanssa. Meillä oli tietysti omat huoneet ja muutenkin asuminen sujui hyvin. Näin kotini ikkunasta työpaikkani eli työmatkaan ei onneksi mennyt aikaa kuin minuutti.
Itse työ oli ihan kivaa ja sain monipuolisia työtehtäviä. Pääasiassa siivosin hotellihuoneita, pesin pyykkiä, silitin, imuroin hotellin pitkiä käytäviä, tiskasin, kannoin asiakkaiden laukkuja ja pääsin myös tarjoilemaan buffet-ravintolaan. Kesän loppupuolella olin myös paikallisessa leipomossa töissä. Töitä oli noin 7 tuntia per päivä kuutena päivänä viikossa, loppua kohden tein vähän enemmänkin töitä. Vapaapäivinä teimme usein yhdessä retkiä lähialueille, hotellilla oli yksi auto, jota sai lainata. Työkavereihin tutustui onneksi helposti. Hotellillamme oli noin 50 työntekijää mm. Liettuasta, Puolasta, Tšekeistä, Ruotsista, Suomestakin viisi, Espanjasta, Bulgariasta, Ranskasta, Unkarista ja jopa Perusta asti. Vain kolme työntekijää oli Norjasta, joten norjan kielenoppiminen jäi aika vähälle. Onneksi pääsin sentään ruotsia puhumaan. Yleinen työkieli oli englanti.
Töitä riitti ihan mukavasti, vaikka olin odottanut vielä pitempiäkin päiviä. Välillä vapaa-aika tuntui aika pitkältä, varsinkin jos työajat menivät ristiin kavereiden kanssa. Kävin paljon lenkkeilemässä ja vaeltelemassa Geirangerin kauniissa luonnossa. Hotellilla oli myös pieni kuntosali. Lisäksi meille järjestettiin toisinaan yhteisiä illanistujaisia ja juhlia, jotka piristivät mukavasti. Uimaankin pääsi, mutta vesi oli todella kylmää koko kesän – ainakin omasta mielestäni. Sää oli melko samanlainen kuin Suomessa, vähän enemmän olisin kaivannut aurinkoa.
Geirangeriin tuli turisteja lähinnä Kiinasta, Japanista, Intiasta, Pakistanista, Israelista ja myös jonkun verran Ranskasta ja Saksasta. Vain muutamaan suomalaiseen turistiin tuli törmättyä. Suurin osa turisteista oli 50+ ikäluokkaa. Suuret risteilyalukset kuljettivat turistiryhmiä paikasta toiseen, ja Geirangerissa viivyttiinkin yleensä vain yksi yö.
Kaiken kaikkiaan kesäni Norjassa oli hieno kokemus. Näin paljon uusia paikkoja ja tutustuin ihaniin ihmisiin ympäri maailmaa. En aio palata takaisin Geirangeriin ensi kesänä, niin kuin monet muut tekevät. Jotkut käyvät siellä jo 10.vuotta tekemässä kesäsesongin töitä. Ymmärrän että köyhemmistä maista tuleville ratkaisevana tekijänä siinä on raha. Palkkahan oli hyvä, vaikka verotus oli myös tosi hurja. Veroprosentti Norjassa oli 35 % ilmeisesti kaikille (palautuksia odotellessa!) Palkkaa hotellissa työskentelystä sai noin 147 kruunua per tunti.
Suosittelen ehdottomasti nordjobbaamaan lähtemistä! Itse olin aika pitkän ajan nordjobbaamassa, mutta töihin voi hakea vain alle pariksikin kuukaudeksi. Hakeminen on helppoa ja paikan päällä minua oltiin vastassa, asunto järjestetty ja lisäksi hotellista sai ruuat. (Asunto ja ruoka maksoi kuukaudessa noin 300 euroa, tämä tietysti vaihtelee paikasta riippuen). Rahaa ei siis välttämättä mennyt paljoakaan, ellei halunnut syödä/juoda ravintoloissa. Oluttuoppi maksoi muistaakseni 60-80 kruunua paikasta riippuen, eli siihen sai halutessaan palamaan paljonkin rahaa, heh. Geirangerissa oli noin viisi pubia/ravintolaa, joissa välillä oli esiintyjiäkin tai jotain erityistä ohjelmaa.
Hotell Geirangerista saa lisätietoa halutessaan: http://www.hotel-geiranger.no/
Minulle saa myös laittaa kysymyksiä nordjobbaamisesta tai mihin vain siihen liittyvästä joko sähköpostin taritahh@hotmail.com tai Facebookin kautta.
Mukavaa kevään odottelua!
Tarita Tammi