Alumni-ilta takana päin, mutta kaikilla toivon mukaan hieman kirkkaampi tulevaisuus edessä! Kiitos vielä Skandican puolesta kaikille puhujille ja paikalla olleille!
Alumni-illan ideana on tuoda yhteen nykyiset opiskelijat ja oppiaineesta jo valmistuneet; illan tavoitteena on päästä kuulemaan oppinaineestamme jo työelämässä olevilta heidän opiskelu- ja työkokemuksiaan, saada neuvoja kurssivalintoihin, kieli- ja työelämäharjoitteluun, työnhakuun sekä ylipäätään laajentaa näkökulmaa valmistumisen jälkeisistä mahdollisuuksista!
Tämän vuoden puhujina olivat Piia Aidantausta, Kirsi Aantaa, Mari Mäkilä ja Veijo Vaakanainen. Jokaisella puhujalla oli omanlaisensa opiskelupolku, -kokemukset sekä -tavoitteet ja asema työelämässä tällä hetkellä. Me kuulijat saimme laajan ja monipuolisen kuvan mahdollisuuksista pohjoismaisten kielten osaajina niin kieliasiantuntijan, tutkijan kuin opettajankin näkökulmasta.
Illan puhujista ensimmäisenä esittäytyi Piia Aidantausta, joka kertoi työskentelystä opiskelija- ja hakijapalveluissa Turun yliopistossa harjoittelijan näkökulmasta. Piia on vielä itsekin opiskelija, vaikkakin valmistuminen häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Harjoittelupaikka kokonaisuudessaan Turun yliopistossa oli Piialle positiivinen yllätys ja hän suosittelikin seuraamaan yliopiston mahdollisia avoimia harjoittelupaikkoja, tai ainakin laittamaan tämän mahdollisuuden muistiin odottamaan harjoittelupaikan hakemisajankohtaa. Harjoittelun voi tehdä myös useamman kerran, Piia muistuttaa.
Piia itse ei ole varma, tuleeko koskaan työllistymään ruotsin kielen parissa, vaikka aineestamme valmistuukin. Hän kehottikin miettimään tulevaisuutta laaja-alaisesti turhaan kategorioimatta mahdollisia ja mahdottomia työpaikkoja pelkän koulutuksen pohjalta. Muu osaaminen ja tietämys ovat merkittävässä asemassa koulutuksen lisäksi töitä haettaessa!
Toisena puhujana oli Kirsi Aantaa, Lingsoft Language Services Oy:n ratkaisuasiantuntija. Kirsi opiskeli alunperin vaatesuunnittelua Noviassa, jossa hän oppi sujuvan ruotsin kielen taidon kuuntelemalla luokkatovereitaan ja juttelemalla heidän kanssaan. Kirsi oli peruskoulussa opiskellut ruotsia normaalin oppimäärän verran ja on suomenkielisestä perheestä. Vaatesuunnittelu ei valmistumisen ja muutaman työvuoden jälkeen tuntunutkaan ’omalta ammatilta’ ja hän päätti hakea lukemaan pohjoismaisia kieliä Turun yliopistoon. Ruotsin hyvän kielitaidon oppiminen oli suuressa asemassa kielenopiskelun aloittamisessa. Svenska litteratursällskapet i Finland palkitsi Kirsin pro gradun vuonna 2013.
Nykyisessä työpaikassaan, Lingsoft Language Services Oy:ssa, Kirsi aloitti harjoittelijana ja on toiminut erinäisissä tehtävissä, viimeisimpänä ratkaisuasiantuntijana. Kirsin työnkuvaan kuuluu kieliteknologian myynti ja markkinointi erilaisille yrityksille. Hän itse kertoo työskentelevänsä eniten terveydenhuollon piirissä ja tekevänsä töitä puheen tulkintaan ja lääkärien sanelun purkuun suunniteltujen ohjelmien kanssa.
Lingsoft on tehnyt mm. Wordin punaiset ja siniset korjausviivat ja suunnitteilla on samanlainen ohjelma lääketieteelliselle sanastolle. Toinen merkittävä Kirsin mainitsema ohjelma on omakanta-sivustolle suunnitteilla oleva käännös- ja ymmärrettävyysohjelma. Tällainen ohjelma on jo olemassa, mutta ei vielä käytössä sivustolla. Ohjelma muuttaa lääketieteellisen sanaston jokaiselle ymmärrettävään muotoon, jolloin potilaat ymmärtävät omakanta-ohjelmassa olevat potilaskertomukset.
Kolmantena puhujana oli Mari Mäkilä, joka valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2015 ja jatkoi uraansa Turun yliopistossa tutkijana. Hän laati tutkimussuunnitelmansa vuonna 2016. Mari haaveili jo lapsena opettajan työstä ja opettajan työ on yhä hänen unelma-ammattinsa ja tavoitteensa. Lukion ruotsin opettaja toimi hänen innoittajanaan ruotsin opiskeluun, ja Mari painottikin suuresti opettajan merkitystä oppimiseen. Kielitaitoa ruotsin kielessä Mari on kartoittanut myös erilaisilla kielikursseilla ja työskentelyllä Ruotsissa.
Mari on toiminut opiskelu-uransa aikana erilaisissa luottamustehtävissä, mm. pohjoismaisten kielten harjoittelijana vuonna 2011, jonka aikana hän sai laajemman näkemyksen ”kulissien” takaa. Harjoittelijana hän avusti mm. suullisen materiaalin tutkimuksen suunnittelussa, vastasi oppiaineen kotisivujen päivittämisestä ja pääsykokeen suunnitellusta.
Tällä hetkellä Mari toimii mm. Humanistisen tiedekunnan tutkimuksen kehittämisen työryhmässä ja lukee itsensä tohtoriksi. Tutkijoita on Marin mukaan moneen junaan ja hän mainitseekin, että tutkijaksi tullaan usein vahingossa, ”liukastellen” suunnitellusta polusta. Tutkijat voivat siis toimia sivutoimisesti, apurahalla tai palkallisesti tohtorikoulutettavana. Marin eläväinen ja innoittava esiintyminenkin kertoo, että hän todella nauttii siitä mitä tekee ja neuvookin muita pyrkimään samaan.
Illan viimeisenä puhujana oli Veijo Vaakanainen, joka valmistui vuonna 2016. Hän aloitti opintonsa 2011 ja suoritti siis opintonsa suunnitellusti viidessä vuodessa. Kuten Mari, myös Veijo unelmoi opettajan ammatista jo lapsena. Opettajan pedagogisia opintoja suorittaessaan hän sai varmistuksen siitä, että on todella oikeassa paikassa ja että opettajan työ on sitä, mitä hän todella haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajan työ ei Veijon mukaan ole aina kovin helppoa, sillä opettamisen lisäksi opettajan ammatti vaatii monenlaisia taitoja. Näitä taitoja ja vaatimuksia ovat mm. vahva aineenhallinta, pedagogiset taidot, tietotekniset taidot, ryhmätyötaidot, kärsivällisyys, kyky kestää epäonnistumisia, kyky nauraa itselleen ja kyky vastaanottaa palautetta.
Pitkästä vaatimuslistasta huolimatta opettajan työ on palkitsevaa ja antoisaa, eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Opettajan työ on työtä ihmisten kanssa; erilaisuuden kohtaamista päivittäin. Lopuksi Veijo muistuttaa, ettei kannata masentua vastoinkäymisten takia; riittää että tekee parhaansa!
Toivottavasti ilta oli jokaiselle hyödyllinen ja avasi tai vahvisti käsitystä omasta tulevaisuudestasi! Ja muista, sinulla on mahdollisuuksia mihin tahansa; tehtäväsi on luoda oma polkusi!
Henrik Hurme,
Skandica ry:n koulutuspoliittinen vastaava